Tekoäly vai tukiäly?

Peetu Pyykkönen – LLT17SM

Kävin kuuntelemassa Nordic business forumilla Andrew McAfeen luentoa tekoälystä ja sen vaikutuksesta elämäämme tulevaisuudessa. Tekoäly on kehittynyt 2000-luvulla valtavasti eteenpäin ja suurimmaksi kysymykseksi muodostui: ’’mihin tarvitsemme ihmismieliä enää?’’

Tekoälyn kehittäminen on lähtenyt liikkeelle yksinkertaisista toiminnoista, ja aluksi sitä käytettiin mm. tietokonepeleissä ns. tietokone vastapelurina. Tekoäly pystyy voittamaan ammattilaisia mm. shakissa ja jopa ’’go:ssa.’’ Tekoäly kykenee prosessoimaan useampia ratkaisuja samanaikaisesti ja nopeampaa verrattuna ihmiseen.

Tänä päivänä tekoälyä käytetään mm. apuna terveydenhuollossa ja erilaisissa tutkimuksissa. Tekoälyä apuna käyttäen, on ollut mahdollista pienentää tuotantokustannuksia, nopeuttaa tiedonsaantia, sekä käsittelemään useampia asioita samanaikaisesti. Esimerkkinä DNA tutkimuksissa ihmiset olivat saaneet tutkimustuloksiaan eteenpäin 7% 15 vuoden aikana, kun tekoäly vei sitä eteenpäin 15% 1 vuoden aikana. Tässä tutkimuksessa tekoäly siis paransi tehokkuutta 2,4-kertaiseksi verrattuna ihmiseen. Tekoälyä on myös testattu sairaalan sähkölaitteiden säätelemiseen. Tekoäly pystyi pyörittämään sairaalan laitteita huomattavasti vähemmällä sähkön kulutuksella. Tulevaisuutta ajatellen energian taloudellisempi käyttö mahdollisimman monella toimialalla säästäisi paljon rahaa, jota voitaisiin käyttää esimerkiksi vähävaraisten auttamiseen.

Tekoälyn avulla voidaan tällä hetkellä jo korvata yksinkertaisempia työtehtäviä. Tulevaisuudessa tekoälyn arvioidaan korvaavaan jopa 15% työpaikoista. Työpaikkojen häviäminen herättää paljon kysymyksiä ja jopa pelkoa ihmisten keskuudessa. Ihmisiä tullaan kuitenkin aina tarvitsemaan työelämässä, vaikka tekoälyä hyödynnetäänkin siinä. Tekoälystä olisikin hyvä käyttää nimitystä tukiäly. Tekoäly antaa ratkaisut moneen asiaan paremmilla tuloksilla ja nopeammin. Se ei kuitenkaan osaa itse esittää kysymyksiä ongelmiin mitä halutaan ratkoa. Tekoälyltä puuttuu myöskin ns. maalaisjärki. Se ei myöskään omaa minkäänlaisia sosiaalisia taitoja, jotka ovat välttämättömiä ihmisten keskuudessa. Tämän takia tekoälyä onkin hyvä pitää vain apuvälineenä ihmisille, eikä antaa sen hoitaa ihmisten töitä yksinään.

Mielestäni Andrew McAfeella oli todella hyviä näkökulmia ja mielipiteitä tekoälystä. Hän myös osasi kertoa niistä ymmärrettävillä termeillä ja selkeillä esimerkeillä. Tulevaisuutta varten täytyy seurata tekoälyn kehittymistä, ja mitä sillä saadaan aikaan. Uskon että tällä hetkellä työelämässä olevien ja varsinkin vielä ammattiin opiskelevilla täytyy olla koko ajan valppaana. Oma työnkuva voi tulla hyvinkin muuttumaan tulevaisuudessa tai jopa hävitä kokonaan. Tästä kannattaakin jatkossa ottaa selvää voiko omaa työtä korvata tekoälyllä. Uudelleen kouluttautumista tulee varmasti olemaan tulevaisuudessa enemmän. Jos ei kokonaan uudelle alalle, niin ainakin laajentaa tämänhetkistä osaamista.

Työelämässä kannattaa myös miettiä voisiko työtäni helpottaa jotenkin tekoälyn avulla. Tulevaisuudessa tekoälyä hyödyntävät apuohjelmat tulevat varmasti olemaan edullisempia ostaa

yrityksille. Tällöin tulokset tulevat varmasti paranemaan ja pitemmällä aikavälillä varmasti maksaa itsensä takaisin yritykselle. Yleisesti ottaen tekoälyä ei kannata pelätä, vaan antaa sille mahdollisuus ja olla mahdollisuuksien mukaan kehittämässä sitä aina eteenpäin. Esimerkiksi jos tekoälyä käytetään omalla työpaikalla hyödyksi, sen toimintaa kannattaa tarkasti analysoida ja lähettää palautetta kehittäjille.

Bookmark the permalink.