Nordic Business Forum ja työpajat

Roosa Karhu – LLT17SH

Livestream Nordic Business Forumista näytettiin Kajaanin biorexissä 26. Ja 27.9. ja livestreamin oheella järjestettiin myös kahvitarjoiluja molempina päivinä. Minun tehtäväni oli hoitaa yhdessä kolmen muun oppilaan kanssa kahvitarjoilut ja tämän vuoksi en ehtinyt Biorexillä katsomaan striimauksia, mutta saimme kuitenkin jälkeenpäin katsoa niitä. Esiintyjäksi, josta kirjoitan pohdintojani, valitsin Susan Cainin.

Susan Cain puhui introverteista ja ekstroverteistä ja siitä, kuinka nämä ihmistyypit täydentävät toisiaan, kuten esimerkiksi työelämässä, jossa näkee paljon introvertti ja ekstrovertti pareja työskentelemässä yhdessä kuin “Yin ja yang“. Puheensa alussa Cain kysyi, onko ideaali johtaja rohkea ja alfa, kuten yleensä johtajat nähdään. Yllättävää oli se, että monet maailman johtajista eivät ole tällaisia, vaan introvertteja, jotka ovat ujoja ja hiljaisia. Tällaiset johtajat kuitenkin todennäköisesti puskevat itseään jatkuvasti heidän mukavuusalueen ulkopuolelle ja Canth sanoikin, että tällainen toiminta auttaa tulemaan paremmaksi johtajaksi. Pelkojaan tulisi kohdata ja niille tulisi altistaa itseään, mutta kuitenkin pienin askelin. Esimerkiksi henkilön, joka potee esiintymisjännitystä, tulisi alkaa puhumaan erilaisissa tilaisuuksissa, aluksi vähän ja pikkuhiljaa enemmän ja enemmän, jotta hän voisi kehittyä. Meidän jokaisen tulisi aina välillä poistua mukavuusalueeltamme, mutta tärkeintä on myös palata sinne, koska jos jatkuvasti olet mukavuusalueesi ulkopuolella ja yli suoritat jotakin, tulet palamaan loppuun. Tätä tapahtuu paljon joka puolella, esimerkiksi koulussa ja työelämässä. Ihmisiä kannustetaan olemaan jotakin, mitä he eivät ole ja kaikkien tulisi mahtua samaan muottiin. Tämä tulisi korjata ja antaa erilaisten ihmistyyppien työskennellä heille parhaimmalla tavalla. Tähän Canth mainitsi esimerkiksi kokeen, missä introvertti ja ekstrovertti henkilö pyydettiin laskemaan matematiikkaa. Kokeessa selvisi, että introvertti sai enemmän oikeita vastauksia kuin ekstrovertti, kun taustamelu oli todella rauhallista, kun taas ekstrovertti pärjäsi paremmin taustamelun ollessa kohtalaista/kovaa. Tämä osoittaa juuri sen, että ihmisiä ei voi esimerkiksi työpaikoilla laittaa työskentelemään samallailla, vaan jokaiselle tulisi tarjota sopiva työskentymuoto ja -ympäristö. Puheensa lopussa Canth kertoi, että jos otetaan esimerkiksi matkalaukku, jossa henkilö kantaa itselleen maailman tärkeintä asiaa, niin extrovertti ihmistyyppi ottaa asian pois matkalaukusta ja haluaa esitellä ja kehuskella sitä muille, kun taas introvertti vaalii ja suojelee sitä, eikä ota sitä ulos matkalukustaan. Canth kuitenkin kannusti, että

inrtoverttejen pitäisi myös uskaltaa avata matkalaukku ja näyttää muille hänen tärkeimmät asiansa ja uskaltaa olla avoin. Introverttejen ei pitäisi hyssytellä ja jarrutella itseään vaan uskaltaa yrittää ja käydä siellä mukavuusalueen ulkopuolella.

Livesrteamin jälkeen seuraavilla viikoilla pidettiin kolme työpajaa liittyen tapahtuman kolmeen pääteemaan: strategia, tekoäly ja huippusuoritus. Toimin myös näissä työpajoissa kahvituksen järjestäjänä, mutta tällä kertaa ehdin kuunnella työpajoissa vierailevien puhujien puheet. Eniten mieleeni jäi Superparkin yhden perustajan Taneli Sutisen puhe huippusuorituksesta.

Puheessaan Sutinen kertoi aluksi hänen taustoistaan ja Superparkin syntymisestää. Tie sisäaktiviteettipuiston menestykseen on kulkenut monen erilaisen liikunta- ja aktiviteettiyrityksen kautta. Tällä hetkellä Superparkilla on puistoja Suomessa, Ruotsissa, Hong Kongissa ja Kiinassa. Superparkissa liikkuminen, eli “sparkkaus” on nousussa ja jatkuvasti lisää ihmisiä kiinnostuu tällaisesta liikuntamuodosta.

Huippusuoritukseen liittyen Sutinen kertoi erinomaisia esimerkkejä ja malleja siitä, miten jokainen voi saavuttaa oman huippusuorituksensa. Esimerkiksi jokaisen tulisi tasapainottaa oma arki itselleen neljän kohdan kaavion avulla, jossa tasapainossa on työ, perhe, vapaa-aika ja lepo. Kun jokainen kaavion osa-alue on tasapainossa, ollaan lähellä sitä omaa huippusuoritusta. Jokainen varmaan voi kuvitella, että jos esimerkiksi lepo –osio olisi pienempi kuin muut, oltaisiin väsyneitä eikä siis saataisi itsestään sitä kaikkea mahdollista potentiaalia irti.

Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, on usko omiin unelmiinsa myös yksi tärkeimmistä työkaluista huippusuorituksen saavuttamiseksi. Jos uskaltaa uskoa unelmiinsa, niitä myös lähtee tavoittelemaan ja niin ne voivat toteutua. Meidän jokaisen tulisi uskoa itseemme sekä unelmiimme ja uskaltaa tehdä asioita niiden eteen.

Yrityksen arvon kulmakivet

Jussi Korhonen – LLT17SM

Aswath Damodaran puhui Nordic Business Forumissa yrityksen arvon määrittämisestä, sekä sen myyttien ja väärinkäsitysten oikaisemisesta. Hänen sanojensa mukaan yrityksen arvo koostuu yrityksen tarinasta ja numeroista. Numeroilla hän tarkoittaa liiketoiminnan kannattavuuden ja menestyvyyden kertovia numeroita kuten liikevaihtoa ja liikevoittoa, mutta myöskin toimivaa taustajoukkoa yrityksen sisällä. Karkeasti jaettuna ihmiset yrityksen sisällä voidaan jakaa kahteen osaan: numero ihmisiin (taloushallinto, johtajat), ja suulaisiin ihmisiin (myyjät, johtajat).

Mielestäni mielenkiintoisin kohta Damodaranin puheessa oli, kun hän kertoi hyvin esimerkkejä käyttäen yrityksen elinkaaresta. Ensimmäinen vaihe yrityksellä on ”start-up”, jolloin yritys on kuin lapsi, joka ei saa kaikkea haluamaansa heti. Start-up yritys toimii tappiollisesti ja investoinnit ovat suuria. Start-up yrityksen ei tulisi ottaa lainaa vaan pärjätä oman pääoman avuin, mikäli vain suinkin mahdollista. Ylivelkaantumisen vuoksi useimmat start-up yritykset eivät pääse eteenpäin ja heidän elinkaarensa on hyvin lyhyt. Yrityksen elinkaaressa seuraavana vaiheena tulee ”young-growth” – yritys, jota Damodaran kuivaili teiniksi, joka tekee välillä tyhmiä asioita, mutta on potentiaalia kasvaa isoksi yritykseksi. Young-growth- yritys tekee edelleen paljon investointeja, jolloin rahan palaminen on maksimaalista. Tärkeimpänä tehtävänä on päästä markkinoille ja kasvattaa yritystä. Tässä vaiheessa yritys toimii edelleen tappiollisesti.

Kolmannessa ”high-growth” – vaiheessa yrityksen pitäisi alkaa tekemään voittoa, mutta samaan aikaan myös kasvattaa tuotantoa. High-growth- yritys on kuin kovasti työtä tekevät nuori aikuinen, joka pyrkii elämässään nopeasti eteenpäin. Tässä vaiheessa yrityksen on kannattavaa ottaa lainaa toiminnan kehittämiseen, mikäli tarve vaatii. Ensimmäiset osingot voidaan mahdollisesti jakaa. Tässä vaiheessa, kun yritys on päässyt jo hyvään lentoon, tulee seuraava vaihe, joka on nimeltään mature-growth. Tässä vaiheessa yritys kasvattaa vanhojen tuotteiden tuotantoa, sekä kehittelee uusia tuotteita. Lainan määrä kasvaa, koska mature-growth- vaiheen aikana tehtävä kehitystyö vie paljon rahaa. Osinkoja voidaan jakaa tai rahat voidaan käyttää toiminnan kehittämiseen.

Kun toiminta on saatu hyvälle tasolle, tulee yrityksen elinkaaressa seuraava vaihe: mature stable. Tämän vaiheen aikana yritys ottaa viimeiset kehitysaskeleet ja rahan teko alkaa toden teolla! Demodaranin mukaan tämän vaiheen yritykset ovat kuin pitkän työuran tehneitä vanhempia ihmisiä, joiden on aika korjata hedelmät tekemästään työstä. Tärkeimpinä tehtävinä yrityksillä on tuotannon ja asiakaskunnan vakauttaminen. Tässä vaiheessa yritys saavuttaa tuotannossa ja myynnissä huippunsa, jolloin myös osingot ovat huipussaan.

Viimeisessä vaiheessa yritys toimii edelleen voitollisesti, mutta tuotanto ja myynti ovat kääntyneet laskuun eli toisin sanottuna yritys on menettänyt asemaansa markkinoilla ja on kuolemassa. Tätä vaihetta kutsutaan nimellä ”decline”.

Kolmas mielenkiintoinen ja tärkeä aihe Damodaranin puheessa oli se, että yritysten täytyy toimia ja käyttäytyä heidän ikäänsä sopivalla tavalla. Nuorien yritysten ei tulisi ottaa lainaa ennen young-growth- vaihetta, vaan heidän tulisi selvitä oman pääoman ja sijoitusten avulla alkuun. Lainan ottamisessa piilee riski, joka helposti ajaa yrityksen alas, jos toiminta ei lähdekään liikkeelle suunnitellulla tavalla. Toinen asia, miten yrityksen eivät käyttäydy ikäistensä tasolla ilmenee, siten että mature-growth yrityksen luulevat olevansa nuoria yrityksiä eivätkä näin ollen suostu jakamaan osinkoja. Tämä karkottaa sijoittajat pois. Kolmas ja neljäs asia liittyvät vanhempiin yrityksiin. Ensimmäisenä tulee se, että vanhat yritykset luulevat nuorentua yrityskaupalla. Näin ei kuitenkaan ole, vaikka omistajat olisivatkin uusia. Neljäs asia on jo kuolemassa olevien yritysten tapa ajatella, että he voisivat pelastaa yrityksen uudella yrityksen johdolla tai uudella liiketoimintasuunnitelmalla. Yhteenvetona todettakoon, että yrityksen, jotka eivät käyttäydy ikäistensä tasolla tuhoavat yrityksen arvoa.

Omat oivallukseni NBF:n tiimoilta tulivat työpajoista. Tärkeimpänä oivalluksena pidin Taneli Sutisen ”kaikki kalenterimerkinnät ovat saman arvoisia” – vinkkiä. Sen mukaan kaikki merkinnät kalenterissa ovat yhtä tärkeitä eikä niiden päälle tule sopia mitään muuta. Esimerkiksi perheillallisen päälle ei voi sopia palaveria. Näin aika riittää kaikkeen mihin ajan tuleekin riittää, kuten perheeseen, työhön, omaan aikaan ja lepoon. Jatkossa aion olla tämän asian kanssa huomaavaisempi ja pitää sovituista menoista kiinni niin koulussa, työssä kuin vapaa-ajallakin.

Toisena tärkeänä oivalluksena pidän sitä, kuinka tärkeä osa nykymaailmaa teknologia ja tekoäly ovat. Esityksestä jäi mielikuva, että tulevaisuudessa teknologia ja tekoäly hallitsevat tätä maailmaa ja ilman niitä on jatkossa lähes mahdotonta harjoittaa liiketoimintaa. Helpottavaa oli ainaisen kauhistelun sijaan, kuinka teknologia vie ihmisten työpaikat tieto siitä, että teknologian kehittyminen tuo jopa enemmän uusia työpaikkoja kuin se vie pois.

Kolmantena, mutta ei vähäisimpänä pointtina pidän Taneli Sutisen sanomaa asiaa johtamisesta. Johtaminen on vuorovaikutusta työntekijöiden kanssa. Alaisia ei pidä kohdella alaisina vaan ihmisinä ja heidän mielipiteitä täytyy kysyä ja ottaa ne tasavertaisesti huomioon. Monesti on myös hyvä kysyä ensin työntekijän omaa ratkaisua ongelman ratkaisemiseksi, jonka jälkeen mahdollisesti antaa oma ehdotus ja lähteä sitä kautta miettimään parasta ratkaisua. Johtaminen vaatii siis hyvää ihmistuntemusta ja hyvää tiimityöskentelytaitoa. Näitä oppeja on hyvä hyödyntää esimerkiksi koulun projektitehtävissä tai muissa ryhmätöissä.

Nordic business forum

Riina Valtanen – LLT17SM

Yksi projektiryhmä järjesti biorexissä meille live stream tapahtuman. Se tapahtui kahtena päivänä 26. ja 27.9. He olivat varanneet biorexistä salin ja skreeniltä näkyi livelähetys Helsingistä, jossa tapahtuma oli. Kun olin katsomassa streemausta, aiheena oli strategia, tekoäly ja huippu suoritus. Olen hieman huono englannissa, joten aiheen ajantasalla pysyminen oli hieman hankalaa, mutta uskon että ymmärsin aiheiden pääpointit. Erityisesti mieleeni painui, kun James Hewitt mittasi stressitasoaan luennon aikana sellaisella päähän laitettavalla ”pannalla”.

Hän luennoi mm. siitä, kuinka tärkeää on pitää tukoja, nukkua riittävästi ja painotti että ihminen ei koko ajan voi olla ns. päällä. Jos ihminen yrittää pysyä koko ajan vireillä, siitä seuraa stressi ja huonosti nukutut yöt. Mieleeni painui myös, kun hän kertoi, että jonkun tutkimuksen mukaan ihminen käyttää puhelintaan 15 min päästä siitä, kun on herännyt.

Itse pystyn samaistumaan viimeisimpään lauseeseen. Aamullahan siis ensimmäisenä herätessään sammuttamaan herätyksen puhelimesta. Aamukahvia juodessa tulee sitten selattua somet eli Facebook, Instagram ja Snapchat, ja kun niitä selaa, huomaa että ei ole ainoa, joka sitä todellakin aamulla käyttää. Snapissa on ehkä jopa tapana toivottaa hyvät yöt ja huomenet kavereille. Facebooksita selaa ehkä enemmänkin relity uutisia ja Instasta etsii ehkä jopa jotain kivaa vaatekokonaisuutta tai meikkiä tulevalle päivälle. Pitkin päivää tulee sitten selattua näitä kolmea kanavaa useampaan otteeseen.

Minulla on erittäin huono stressin sietokyky. Menetän yöuneni helposti stressaamalla, välillä jopa ihan turhistakin asioista. Stressiä puran paljon puhumalla ja hermostuneisuudella. Vähäksi jääneet yöunet saavat aikaan sen, ettei jaksa keskittyä ihan täysillä koulussa ja töissä.

Mielestäni tämä oli mielenkiintoinen kokemus monin puolin. En ole aiemmin päässyt tällaiseen live stream tapahtumaan, sekä aihe oli mielenkiintoinen ja aihetta pohti jälkeenpäin paljon. Ainoana ”miinuksena” oli itselle tosiaan se kieli. Olisin varmasti saanut enemmän irti, jos se olisi ollut, vaikka tekstitetty suomeksi.

Nordic Business Forum tarjosi pikajunan nykyaikaan

Eetu Kovala – LLT17SM

Tässä blogissa käsittelen Nordic Business Forum-tapahtuman strategiateemaa John Mackeyn:n ja Barack Obaman puheenvuorojen pohjalta.

John Mackey nosti puheenvuorossaan paljon mielenkiintoisia aiheita, mutta tässä pari kohtaa, jotka erityisesti kiinnittivät huomioni.

Yritysten tulisi muutettava katsantokantaansa ja jopa toimintamalliaan voittojen maksimoimisesta tarkoituksen maksimointiin. Tämä on mielenkiintoinen näkökulma, jonka itse käsitin siten, että ensinnäkin se saa kuluttajat näkemään yrityksen aivan eri valossa: yritys on enemmän kuin rahantekokone. Yrityksestä tulee osa kuluttajien jatkettua identiteettiä, jos yrityksen arvot vastaavat kuluttajien arvoja: yritys voi esimerkiksi tehdä hyväntekeväisyyttä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, jolloin ilmastosta, luonnosta ja ympäristöstään huolehtivat ihmiset kokevat yrityksen ns. ”sukulaissieluna” ja siksi asioivat mieluummin siellä. Nykypäivänä kuluttajat valitsevat tuotteensa monesti sen pohjalta, millaisilla tavoilla ne on tuotettu, vapaan kanan munat, luomutuotteet jne. kasvattavat suosiotaan jatkuvasti, sillä ihmiset haluavat tukea yrityksiä, joiden arvoihin he voivat samaistua.

Merkityksen maksimointi voi myös helpottaa yritystä erinäisten yhteistyökumppaneiden hankinnassa. Jatketaan ylläolevaa esimerkkiä hyväntekeväisyydestä ilmastonmuutoksen estämiseksi: jos yritys on näkyvästi esillä tällaisissa tilaisuuksissa, heidän brändikuvansa kohenee ja heidän arvonsa tulevat esille, tämä voi houkutella yhteistyökumppaneita eri aloilta, jotka haluavat tehdä yhteistyötä juuri heidän kanssaan, koska he jakavat samat arvot. Sama periaate toimii myös sijoittajien kanssa. Sijoittajat haluavat laittaa rahansa sellaiseen yritykseen, joka säilyttää ja toivottavasti myös kasvattamaan arvoaan ja koska yritysten uusiutumattomien energialähteiden käyttöä pyritään säätelemään, on yritysten hyvä panostaa metodeihin, jotka tukevat kestävää kehitystä.

Toinen Mackeyn käsittelemä teema, jonka haluan nostaa esille, oli ns. valveutuneen johtamisen tärkeys.

Tässä hän käsitteli sitä, kuinka jotkin yritykset kärsivät johtajiensa suuresta egosta ja ylimielisyydestä. Tällaisissa tilanteissa yritysten reagointikyky kärsii, sillä yrityksen johto kokee olevansa parempi, älykkäämpi ja osaavampi kuin heidän kilpailijoidensa vastaavat, joten he eivät pyri kehittämään omaa tai yrityksen toimintaa, vaan mukavoituvat asemaansa. Tämä voi johtaa suuriin tappioihin, jos joku kilpaileva yritys valjastaa esimerkiksi jonkin uuden teknologian käyttöönsä ja saa siitä suurta kilpailuetua. Nykyaikana kehitys ja muutokset yritysmaailmassa ovat niin nopeita, että yrityksellä ei ole varaa jäädä lepäämään laakereilleen. Yritysten johtajien tulisi pysyä nöyränä ja pyrkiä joka päivä löytämään keinoja, joilla he joko säilyttävät tai kasvattavat etumatkaansa kilpaileviin yrityksiin verrattuna.

Mackey myös lainasi puheenvuorossaan Robert Greenleaf:a, jonka mukaan johtajan tulisi olla ns. palveleva johtaja. Tämän ajatuksen pohjana on se, että johtoasemassa olevan henkilön olisi ensin opittava se, mitä tarkoittaa olla jonkun alainen. Oma ajatukseni tämän tarkoituksesta on, että sisäistettyään tämän esimies voi johtaa alaisiaan tavalla, joka kannustaa, motivoi ja ylipäätään saa heidät toimimaan esimiehensä haluamalla tavalla. Nykyaikana ”vanhan koulukunnan” johtajat, jotka tarpeen tullen huusivat alaiset tekemään käskemällään tavalla ovat häviämässä. Ihmiset eivät enää hyväksy sellaista johtajaa, vaan he haluavat johtajan, joka kohtaa heidät ihmisenä, ei palvelijana.

Myös Presidentti Barack Obaman puheenvuoron aikana johtamisen teema nousi esiin. Hän puhui siitä, kuinka johtajan tulee kuunnella ihmisiä, joita hän haluaa johtaa, ottaa selville heidän toiveitaan, tavoitteitaan ja arvojaan. Tämä perustuu samantapaiseen seuraukseen kuin Mackeyn näkökulma, mutta lähestymiskulma on hieman erilainen. Oman käsitykseni mukaan tällä ei tarkoiteta sitä, että johtajan olisi välttämättä tarpeellista ymmärtää mitä jollekin työskentely on käytännössä, kunhan johtavassa asemassa oleva henkilö ymmärtää alaistensa tarpeet ja oppii tuntemaan heidät ja kuten Obama sanoi, kuuntelee heitä.

Haluan myös nostaa esiin Obaman näkemystään muutoksesta ja sen toteuttamisesta

Hän puhui siitä, kuinka muutos ei voi tapahtua vain ylhäältä käsin. Hän käytti esimerkkinä maailmanlaajuista muutosta, joka vaatii hyvää paikallisen tason ongelmanratkaisua, jotka sitten sidotaan yhteen kansainvälisen linkin avulla.

Tätä voidaan soveltaa mielestäni pienemmässä mittakaavassa myös yrityksissä. Esimerkiksi yrityskulttuurin muutos tai uusien toimintatapojen valjastaminen ei onnistu, jos se tulee ylhäältä käsin. Ideointivaiheessa tulisi kuunnella myös työntekijöiden mielipiteitä ja vasta sitten rakentaa strategia muutokselle. Tällä tavalla koko yrityksen henkilöstö voi lähteä muutoksen taakse ja myös sitoutua muutokseen, sillä he ovat olleet mukana siinä alusta lähtien ja vain niin koko yrityksen kulttuuri muuttuu.

Näiden kohtien pohjalta suurin anti itselleni on se, kuinka ihmisten johtamista kannattaa lähestyä. Hyvä johtaja on alaistensa mentori ja ohjaaja, ei niinkään käskyttäjä. Oman kokemuksen pohjalta voi sanoa, että on paljon mieluisampaa tehdä töitä esimiehelle, joka antaa palautetta tavalla, joka ei tule ulos hyökkäävänä, syyttelevänä tai tuomitsevana, vaan mieluummin kertoo missä mahdollisia virheitä on tullut, antaa keinoja, joilla ne voidaan välttää tulevaisuudessa ja tavallaan valmentaa työntekijöitään toimimaan mahdollisimman tehokkaasti ja virheettömästi. Tällaiseksi johtajaksi kehittyy vain kokemusten kautta ja aionkin siis itse pyrkiä käyttämään kaikki mahdollisuudet oppia hyväksi johtajaksi esimerkiksi hakeutumalla projektipäällikön asemaan opintojen aikana suoritettavissa projekteissa.

Liiketoiminta koiran vuosissa

Juuso Saukkonen – LLT17SM

Aswath Damodaran puhui yhtiöiden elinkaarien muutoksista. Puhe sisälsi mielenkiintoisia kantoja, Nokian esimerkki oli opettavainen esimerkki teknologiayhtiöiden elinkaarien tiivistymisestä. Monelle alan toimijalle halu pitkittää yhtiössä totuttuja toiminnan menetelmiä, vaikka se ei ole enää asemassa sen tekemiselle. Puheen aikana merkittävään asemaan mainittiin myös Tesla. Kysymykseen nousi yhtiöiden kyky ja halu vaihtaa johtoaan niiden edetessä elinkaarellaan. Strategian kannalta on tärkeää hahmottaa yrityksen asema sujuvan kehityksen kannalta. Yhtiö, joka ei käyttäydy ikänsä mukaisesti, vähentää arvoa.

Teknologiayhtiölle tiivistynyt elinkaari voi tarkoittaa lyhyelläkin välillä johdon vaihtoja. Puhuja asetti kyseenalaiseksi Elon Muskin pätevyyden Teslan johtajaksi, arvioiden hänen kykyään muuntautua kypsyvän yhtiön mukana. Voiko ja haluaako kunnianhimoinen Musk muuttaa omaa toimintaansa ja muuntamaan hurjat lupaukset ja temput johdonmukaiseksi liiketoiminnaksi?

Ajateltavaksi jäi brändien kannalta mahdollisesti hyvinkin merkittävät lyhyen aikavälin muutokset elinkaaren tiivistyessä. Nokia ja BlackBerry ovat brändejä, jotka menettivät asemansa, teknologiayhtiöille sittemmin tavallaan ominaiseksi vakiintuneella tavalla. Markkinoinnin asema mukautuu osallisuudellaan teknologian liiketoimintaan sen mukana. Myös markkinoinnin opiskelijalle se varmasti merkitsee monien brändien nopeampia muutoksia, nopeampaa muutoksiin sopeutumista ja jännittävämpiä hetkiä.

Perikato voi kohdata edellisien onnistumisien jälkeen nopeasti. Onnistunut markkinointi voi tuoda ratkaisevan muutoksen. Tai ainakin kunnes Amazon päättää ryhtyä samalle alalle, Damodaran todennäköisesti toteaisi.

Amazonin aiheuttama häiriö ei ehkä ole mittakaavaltaan samankaltainen Suomessa, mutta jopa puhuja ei osannut varmasti sanoa, missä Amazon elinkaarellaan sijaitsee. Mutta varmaa on se, että alasta riippumatta et halua sen joutuvan Amazonin koiteltavaksi. Nykytilanteessa paras keino on puhujan mukaan kääntyä luojansa puoleen Amazonilta varjeltumiseksi. Pohdittavaksi jää, miten Amazonin kaltaiseen ilmiöön tulisi suhtautua. Se varmaan opitaan aikanaan.

Muita omaa elämäni saatuja oivalluksia NBF:stä olivat henkilökohtaisen suoriutumisen keinot. Itsensä johtamisen merkitys oli asiana minulle uusi, ja valmentamisen metodit vieraita. Hintsa Performancen puhuja, sekä esitelmistä opittu asia oli erityisen huomiota herättäviä. Oman rytminsä löytäminen, optimoinnin huomioiminen maksimoinnin sijasta sekä stressin tuottama tappio. Huippusuorittamisen ydin on oman “huippunsa” tunnistaminen, ja siihen keskittyminen sekä ajoittaminen. Palautumisen tarve vaikkei sitä itse välttämättä huomaa.

Sisäinen hyvinvointi ja sisältä lähtevä muutos olivat omat henkilökohtaiset “oivallukset” joita NBF minulle tarjosi.

Nordic Business Forum

Sonja Karppinen – LLT17SH

Osallistuin ensimmäistä kertaa Nordic Business Forum livestream -tapahtumaan. Odotuksena oli mielenkiintoiset kaksi päivää, joskin hieman puuduttavan pitkiä sellaisia. Kaikkien hyvien puhujien keskeltä mieleen jäi lopulta vahvimmin Andrew McAfee puheenvuoro tekoälystä. Puheen aiheena oli, miksi me ihmiset vieläkin aliarvioimme tekoälyä?

McAfee aloitti puhumalla yrittäjyydestä. Hänen mukaansa yrittäjyys on kasvanut mielettömästi jopa 10 vuodessa. Seuraavaa 10 vuotta ei pysty ennustamaan, mutta voimme arvailla millaista työelämä tulee siinä vaiheessa olemaan. Taloudessa, kaupankäynnissä ja yrityselämässä ei kuitenkaan pelkästään ennusteta vaan suunnitelmat ovat jo useamman, jopa 3-5 vuoden päähän selvillä. Yrityksellä on tietty ajatus ja suunta, minne se on menossa ja mitä se tavoittelee. McAfee pohti myös, voiko yksi henkilö pystyä muuttamaan yrityksen suuntaa?

Usein ei riitä, että yksi innovatiivinen työntekijä olisi valmis kokeilemaan uutta ja siirtymään seuraavalle tasolle. Toimitusjohtajan tehtävä onkin myös rohkaista työntekijöitä, jotta yritys voi kehittyä. Tärkeää on myös asenne, teki työtänsä millä yrityksen organisaatio tasolla tahansa. Liika ylpeys omasta työstä ei ole hyvästä, sillä ylpeä ihminen ei ole valmis vastaanottamaan ideoita kehittääkseen työtään. Jos haluamme tekoälyn kehittyvän ja helpottavan entisestään elämää, täytyy ihmisten jakaa rohkeasti tietoa ja ideoida yhdessä, sekä ottaa tietoa ja ideoita vastaan avoimesti.

Andrew McAfee totesi yrittäjyydestä myös, että ihmisen täytyy olla naiivi, jotta hän uskaltaa yrittää. Ehkä siksi nuoret ihmiset ovat usein rohkeita lähtemään yrittäjyyden tielle eikä liika realistisuus estä yrittämästä ja laittamasta panoksia korkealle. Esimerkiksi 1600 -luvulla ei ollut tietoa yrittäjyydestä, vaan tulevaisuus nähtiin positiivisena. Nykyään ymmärretään, että eletään maapallon äärirajoilla, mutta juurikin yrittäjät ja innovaatiot ovat keino parantaa tilannetta.

Myös tässä puheenvuorossa otettiin esille tekoälyä usein kritisoiva kysymys. Viekö tekoäly työpaikat? McAfee mukaan jo historiassa on voitu nähdä, miten koneilla korvattiin fyysisesti rankkoja töitä. Ihmiset eivät silti jääneet työttömäksi vaan työnkuva muuttui ja uusia töitä syntyi kaupungeissa. Kuitenkin jotkut ammattiryhmät ovat enemmän uhan alla kuin toiset. Puheenvuorossa nostettiin esillä anonyymisti ohjautuvat kulkuneuvot ja niitten vaikutus logistiikka-alalla työskenteleviin kuten rekkakuskeihin. McAfee mukaan Amerikassa

rekkakuskit voivat olla tulevaisuudessa katoava ammattiryhmä, mutta Suomen olosuhteissa puurekkaa ajavan tuskin tarvitsee pelätä työn menetystä. Suomessa välimatkat eivät ole kovinkaan pitkiä ja junien lisäksi rekoilla kuljetetaan jatkuvasti tavaraa ja raaka-aineita ympäri maata. Voisiko tekoälyä hyödyntämällä kuitenkin helpottaa myös n. 16 tuntista työpäivää tekevien rekkakuskien työtä? Toivottavasti.

Tekoäly ei kuitenkaan koske vain yrityksiä tai niitten työntekijöitä. Tekoälyä on jo nyt joka paikassa ja me kaikki olemme mukana tekoälyn algoritmeissa, halusimme sitä tai emme. Dataa kerätään kaikesta mitä teemme tietokoneilla, puhelimilla ja muilla laitteilla sekä toiminnastamme, kuten asioinnista kaupassa ja jopa ostoksistamme. Tällä hetkellä algoritmit tuntuvat olevan kasvava trendi ja tekoälyä kehitetään ja tuodaan koko ajan enemmän esille ja tarjolle. Kuitenkin esiin nousee kysymys, onko tekoäly vain 2010 – luvun hype vai pysyvä muutos ja apu elämään?

Nordic Business Forum 2018 herätti paljon kysymyksiä mieleen, mutta myös vastasi moneen kysymykseen. Esimerkiksi puheenvuoro intro- ja ekstroverteistä oli erittäin mielenkiintoinen. Koen itseni hieman enemmän ekstrovertiksi ja Susan Cainin esittämät ajatukset persoonallisuustyyppien reagoimisesta eri tilanteisiin antoi avaimia ymmärtää omaa sekä läheisten käyttäytymistä hieman paremmin. Kuunneltuani myös lähes kolme tuntia huippusuorituksista ja niiden saavuttamisesta, päätin alkaa panostamaan yöuniini. Nukkuminen ja lepo nostettiinkin jokaisessa huippusuorituksia koskevassa tai sivuavassa puheenvuorossa esiin tärkeänä tekijänä. Ja jos kuukausi sitten tekoäly tarkoitti minulle vain robotteja ja puhelimeni Siri -toimintoa, niin nyt silmäni ovat viimeistään avautuneet sille, miten paljon tekoälyä ympärilläni on jo käytössä.

Tekoäly vai tukiäly?

Peetu Pyykkönen – LLT17SM

Kävin kuuntelemassa Nordic business forumilla Andrew McAfeen luentoa tekoälystä ja sen vaikutuksesta elämäämme tulevaisuudessa. Tekoäly on kehittynyt 2000-luvulla valtavasti eteenpäin ja suurimmaksi kysymykseksi muodostui: ’’mihin tarvitsemme ihmismieliä enää?’’

Tekoälyn kehittäminen on lähtenyt liikkeelle yksinkertaisista toiminnoista, ja aluksi sitä käytettiin mm. tietokonepeleissä ns. tietokone vastapelurina. Tekoäly pystyy voittamaan ammattilaisia mm. shakissa ja jopa ’’go:ssa.’’ Tekoäly kykenee prosessoimaan useampia ratkaisuja samanaikaisesti ja nopeampaa verrattuna ihmiseen.

Tänä päivänä tekoälyä käytetään mm. apuna terveydenhuollossa ja erilaisissa tutkimuksissa. Tekoälyä apuna käyttäen, on ollut mahdollista pienentää tuotantokustannuksia, nopeuttaa tiedonsaantia, sekä käsittelemään useampia asioita samanaikaisesti. Esimerkkinä DNA tutkimuksissa ihmiset olivat saaneet tutkimustuloksiaan eteenpäin 7% 15 vuoden aikana, kun tekoäly vei sitä eteenpäin 15% 1 vuoden aikana. Tässä tutkimuksessa tekoäly siis paransi tehokkuutta 2,4-kertaiseksi verrattuna ihmiseen. Tekoälyä on myös testattu sairaalan sähkölaitteiden säätelemiseen. Tekoäly pystyi pyörittämään sairaalan laitteita huomattavasti vähemmällä sähkön kulutuksella. Tulevaisuutta ajatellen energian taloudellisempi käyttö mahdollisimman monella toimialalla säästäisi paljon rahaa, jota voitaisiin käyttää esimerkiksi vähävaraisten auttamiseen.

Tekoälyn avulla voidaan tällä hetkellä jo korvata yksinkertaisempia työtehtäviä. Tulevaisuudessa tekoälyn arvioidaan korvaavaan jopa 15% työpaikoista. Työpaikkojen häviäminen herättää paljon kysymyksiä ja jopa pelkoa ihmisten keskuudessa. Ihmisiä tullaan kuitenkin aina tarvitsemaan työelämässä, vaikka tekoälyä hyödynnetäänkin siinä. Tekoälystä olisikin hyvä käyttää nimitystä tukiäly. Tekoäly antaa ratkaisut moneen asiaan paremmilla tuloksilla ja nopeammin. Se ei kuitenkaan osaa itse esittää kysymyksiä ongelmiin mitä halutaan ratkoa. Tekoälyltä puuttuu myöskin ns. maalaisjärki. Se ei myöskään omaa minkäänlaisia sosiaalisia taitoja, jotka ovat välttämättömiä ihmisten keskuudessa. Tämän takia tekoälyä onkin hyvä pitää vain apuvälineenä ihmisille, eikä antaa sen hoitaa ihmisten töitä yksinään.

Mielestäni Andrew McAfeella oli todella hyviä näkökulmia ja mielipiteitä tekoälystä. Hän myös osasi kertoa niistä ymmärrettävillä termeillä ja selkeillä esimerkeillä. Tulevaisuutta varten täytyy seurata tekoälyn kehittymistä, ja mitä sillä saadaan aikaan. Uskon että tällä hetkellä työelämässä olevien ja varsinkin vielä ammattiin opiskelevilla täytyy olla koko ajan valppaana. Oma työnkuva voi tulla hyvinkin muuttumaan tulevaisuudessa tai jopa hävitä kokonaan. Tästä kannattaakin jatkossa ottaa selvää voiko omaa työtä korvata tekoälyllä. Uudelleen kouluttautumista tulee varmasti olemaan tulevaisuudessa enemmän. Jos ei kokonaan uudelle alalle, niin ainakin laajentaa tämänhetkistä osaamista.

Työelämässä kannattaa myös miettiä voisiko työtäni helpottaa jotenkin tekoälyn avulla. Tulevaisuudessa tekoälyä hyödyntävät apuohjelmat tulevat varmasti olemaan edullisempia ostaa

yrityksille. Tällöin tulokset tulevat varmasti paranemaan ja pitemmällä aikavälillä varmasti maksaa itsensä takaisin yritykselle. Yleisesti ottaen tekoälyä ei kannata pelätä, vaan antaa sille mahdollisuus ja olla mahdollisuuksien mukaan kehittämässä sitä aina eteenpäin. Esimerkiksi jos tekoälyä käytetään omalla työpaikalla hyödyksi, sen toimintaa kannattaa tarkasti analysoida ja lähettää palautetta kehittäjille.

Andrew McAfee – Why We´re Still Underestimating Artificial Intelligence

Aleksi Nissinen – LLT17SM

Tekoälyn mahdollisuudet

Tällä hetkellä aliarvioimme tekoälyä todella vahvasti. Tekoälylle on laajat käyttömahdollisuudet ja se voi olla ihmisille erittäin hyödyllinen väline. Tekoäly on kuitenkin myös tuonut mukanaan paljon epävarmuutta ja pelkoa.

Pelejä on käytetty jo hyvin kauan aikaa selvittämään ihmisten paremmuutta toisistaan. Koneiden yleistyessä on haluttu selvittää, pystyvätkö ne voittamaan ihmisen? Vuosia taaksepäin silloinen maailman huippu shakinpelaaja haastettiin pelaamaan konetta vastaan. Ensimmäisen pelin voitti niukasti ihminen, mutta seuraavissa peleissä ihminen ei voittanut enää kertaakaan. Kone oppi pelatessaan jatkuvasti ja pystyi laskemaan suuren määrän mahdollisia lopputulemia erittäin lyhyessä ajassa. Ihmisillä on taas hyvin rajallinen kapasiteetti ajatella ja laskea vastaavia asioita.

Andrew kertoi puheessaan myös Go pelistä, joka on kiinassa vuosisatoja sitten kehitelty kaksin pelattava lautapeli. Peliä on pitkään pidetty maailman vaikeimpana pelinä hallita, koska peli vaatii todella hyvää strategista silmää.

Tavoitteena pelissä on vallata pelilaudalta mahdollisimman suuri alue pelinappuloilla (mustat ja valkoiset), myös vastustajan pelinappuloita voi vallata. Pelin päättyessä eniten pisteitä kerännyt voittaa. Peli on monivaiheinen ja täynnä erilaisia vaihtoehtoja, joten ensimmäiset vastustajiksi suunnitellut koneet voittivat hädin tuskin amatöörin.

Tekniikan kehittyessä Google kehitti AlphaGo:n, joka pelasi erittäin hyvin kyseistä lautapeliä. Lokakuussa 2015 siitä tuli ensimmäinen tietokone-go-ohjelma, joka voitti ammattilaispelaajan. Koneen ja ammattilaispelaajan välistä ottelua pidettiin erittäin merkittävänä askeleena tekoälyn kannalta. Pelin kierros 37 muistetaan todella merkittävänä, sillä kone teki tuolloin jotain aivan odottamatonta ja siirsi yhden kivistään paikkaan, johon kukaan ihminen ei olisi kyseistä siirtoa tehnyt. Siirrolle oli kuitenkin järkevä syy, sillä kone pystyi jatkuvasti laskemaan suuria määriä erilaisiamahdollisuuksia pelin lopputulokseksi ja teki siksi kyseisen siirron, koska tiesi sen olevan paras mahdollinen siirto voittamiseksi.

Pitkään uskottiin, ettei koneet pystyisi voittamaan ihmistä esimerkiksi pokerissa, koska pelissä täytyisi osata lukea ihmistä ja bluffia. Tekniikan kehittyessä osattiin kuitenkin luoda kone, joka pystyi havaitsemaan bluffin ja näin ollen saatiin jälleen kone voittamaan ihminen. Pokeripelaajat kertoivat koneen olleen niin hyvä, että pelaajista tuntui kuin kone tietäisi aina, mitkä kortit heillä oli kädessä.

Tekoälyllä on paljon mahdollisuuksia maailmassa ja yksi hyvä esimerkki siitä on sen käyttäminen energiansäästössä. Alhaalla olevassa kuvassa näytetään, kuinka tehokas ja energiasäästöinen tekoälyllä toimiva järjestelmä voi olla. Yritys asennutti tekoälyn heidän järjestelmään ja se ohjelmoitiin optimoimaan virrankulutus tarpeiden mukaan. Testi oli erittäin onnistunut, nimittäin tekoälyn ohjaama järjestelmä vähensi energiankulutusta yleisesti noin 15% ja jäähdytyksen osalta jopa 40%.

Oluiden ja viinien valmistuksessa käytetään erilaisia hiivoja ja joissakin juustojen valmistuksessa hometta. Ihmiset ovatkin jatkuvasti yrittäneet etsiä tutkijoiden kanssa yhteistyössä uusia tai paranneltuja lajikkeita niiden valmistamiseksi. Tutkiminen vie kuitenkin hyvin paljon aikaa, joten tarvittiin jotakin toimenpiteen nopeuttamiseksi.

Tekoäly otettiin eräässä yrityksessä mukaan tutkimustyöhön ja siitä selvisi seuraavaa. Vanhalla tutkimusmenetelmällä, jossa ihminen teki kaiken työn, saatiin 10 vuodessa 7% parannus. Tekoälyn yksin tekemä tutkimustyö taas toi 15% parannuksen vain vuodessa. Tekoäly lisäksi löysi 15 erilaista perimää lajikkeesta, joita voitaisiin käyttää kustannustehokkaasti. 3 näistä perimästä oli jo ihmisten tiedossa heidän tekemistä tutkimuksistaan. 3 muuta ihmiset pystyivät selvittämään ja niitä pystyttäisiin mahdollisesti myös käyttämään. Tekoäly kuitenkin löysi 6 mahdollista perimää, joita ihmiset eivät pystyneet selittämään.

Maailma on loppujen lopuksi paljon monimutkaisempi, mitä näemme ja koneet laajentavat tajuntaamme siitä tällä hetkellä todella nopeasti. Ihmisten arvo tulee siinä, mitä kykyjä koneella ei ole tai niitä ei pystytä opettamaan esimerkiksi maalaisjärkeä, sosiaalisia taitoja, sekä toisten koneiden kanssa työskentelyä ilman, että ihminen on opettamassa sen. Tekoäly tuo mukanaan paljon mahdollisuuksia ja se on tulevaisuudessa alati läsnä meidän kaikkien arkea. Tekoäly tulee varmasti jakamaan ihmisten mielipiteitä ja epävarmuus, sekä pelko sen kehityksestä tulee aina olemaan läsnä.

Nordic business forum

Ilari Kumpulainen – LLT17SH

Olin katsomassa Nordic business forumia live streamina ja heti ensimmäinen puhuja oli mielestäni mielenkiintoisin. Puhuja oli Aswath Damodaran joka on rahoituksen professori Sternin yliopistossa New Yorkissa. Hän puhuisiitä miten yritykset nykypäivänä haluavat olla nuoria jälleen. Samalla tavalla kui ihmiset yritykset eivät halua vanheta vaan ikääntyvät yritykset käyttäytyvä kuin nuoret start up yritykset ja toisinpäin. Tämä näkökulma ja ajattelutapa ei ollut koskaan tullut mieleeni, mutta mitä enemmän hän puhui ja toi esimerkkejä olemassa olevista yrityksistä sitä enemmän se rupesi käymään järkeen. Hän myös toi esille sen että eri alojen yrityksillä on erillainen elinijän odote kuten Ford joka on perustettu 1903 ja on nyt ikääntynyt yritys. Toisaalta Yahoo on perustettu 1995 ja on myöskin ikääntyvä yritys, koska se oli suosittu hakukone 2000-luvun alussa ja on nyt hakukone jota kukaan ei enää käytä, myös heidän sähköpostipalvelua enää harvat käyttävät. Hän toi esille myös sellaisen asian että kun yritys vanhenee se tarvitsee erillaisia toimitusjohtajia. Yrityksen perustamisvaiheessa Yritys tarvitsee toimitusjohtajan joka on innovoiva ja tuo jotain uutta markkinoille, jos yritys säilyy start up vaiheen ohi ja siitä tulee nuori kasvava yritys se tarvitsee toimitusjohtajan joka saa niin sanotusti ”junat kulkemaan ajallaan” eli rakentaa yritystä siten että se pysyy markkinoilla. Yrityksen varmistettua asemansa markkinoilla se tarvitsee johtajan joka pystyy niin sanotusti ”puolustamaan yritystä” eli varmistamaan että sen markkinaosuus ja arvo säilyy. Lopulta kun yritys alkaa olla vanha tarvitsee se johtajan joka on niin sanottu selvittäjä joka varmistaa, että sijoittajat saavat rahansa. Olisin mielelläni kuunnellut Aswathia tunninkin, koska aihe kiinnosti sekä hän oli puhujana taitava aina kun hän toi jonkin jatuksen esille hänellä oli esimerkki siihen joten kuulija joka ei ole rahoituksen professori voi ymmärtää mitä hän tarkoittaa. Tästä hyvä esimerkki on se kun hän aloitti sanomalla, että kun hän antaa arvion yrityksen arvosta arvo ei tule numeroista vaan tarinasta. Hän antoi tästäkin esimerkin kun hän oli arvionut Uberia ja antanut yrityksen arvoksi 6 miljardia. Hänen mukaansa Uber on taksifirma mutta Uberin mukaan he ovat logistiikka firma jonka arvo on 53 miljardia. Kuten Aswath sanoi se ei ole kiinni numeroista vaan tarinasta.

1) En ollut koskaan miettinyt yritysten elikaarta

2) Luulin aikaisemmin että yrityksen arvo näkyy tilinpäätöksesstä

3) En tiennyt että yriykset käyttäytyvät kuin ihmiset vaikkakin se käy järkeen, koska yrityksiä johtavat ihmiset

Optimise, Don’t maximise

Milla Karvonen – LLT17SM

Nordic Business Forumissa mielenkiintoisin aihe oli huippusuoritus. Oli mielenkiintoista kuulla aiheesta ja se herätti ajatuksia, varsinkin se miten ihmiset ovat riippuvaisia elektroniikkalaitteista ja sellainen on lähes koko ajan käytössä arkipäivissämme. Esimerkiksi vaikka puhelinta ei koko ajan konkreettisesti käyttäisi, niin se todennäköisesti on jossain lähellä ja siihen saapuvaan ilmoitukseen reagoidaan välittömästi. Jatkuva elektroniikan käyttökin voi lisätä stressiä ja siksi varsinkin työpuhelin olisi hyvä olla kiinni tai poissa näkyvistä vapaa-ajalla. Tällöin saisi levättyä eikä oltaisi aina ns. ”on” tilassa.

Noin 25 minuutin työskentelyn jälkeen kannattaisi pitää 5 minuutin tauko, jotta jaksaminen olisi huipussaan. Tauot ja itsestään huolehtiminen kaikin tavoin on tärkeää, sillä ihmiset eivät voi toimia kuten koneet. Taukoja pitäisi olla kolmenlaisia: aktiivisia ja sosiaalisia sekä taukoja ulkoilmassa.Yöunien tärkeys on myös mittaamaton jaksamisen kannalta. Mietitään tilannetta, jossa koko suuren työpaikan henkilöstö on nukkunut todella huonosti edellisen yön aikana ja kaikkien työpanos on vain 50% normaalista työpanoksesta. Käytännössä puolet päivän tehtävistä jää tekemättä tai ne tehdään huolimattomasti. Esimerkki on erittäin kärjistetty, mutta pointtina on korostaa jokaisen työntekijän tärkeyttä ja sitä, että ei voi ajatella jonkun muun tekevän enemmän töitä, kuin itse tekee.  Huippusuorituksen saavuttaminen on mahdotonta ilman tätä kaikkea.

Stressin hallitseminen on myös tärkeä, vaikkakin vaikea kyky. Harvoin sitä pystyy estämään tai hallitsemaan täysin, mutta se on hyvä tiedostaa. James Hewitt mittasi puheensa aikana keskittymistään sekä stressiä päässä olevan laitteen avulla. Keskittyminen oli hyvin epätasainen ja stressi korkea sekä tasainen, mutta sitä ei esityksestä huomannut, joten hän luultavasti osaa hyvin hallita stressiä.

Itsensä vertailu muihin on myös erittäin huomattava tapa heikentää omaa työpanostaan. Hewitt käytti puheessaan tässä esimerkkinä erästä henkilöä, joka pyöräili kilpaa. Hän sai paljon huonompia tuloksia, kun yritti seurata muiden rytmiä. Heti kun hän otti itselleen sopivia taukoja ja löysi oman rytminsä, hänen suorituksensa paranivat huomattavasti.

Vaikka joku toinen jaksaisi hoitaa usean tehtävän yhtä aikaa mallikkaasti ilman ongelmia, ei tarkoita, että sinunkin olisi pakko jaksaa. Kaikki ihmiset ovat erilaisia ja heidän työskentelytapansakin on, jokainen hoitaa työt parhaalla mahdollisella tavallaan. On hyvä osata optimoida tehtävät hyvin mieluummin kuin maksimoida.

Omia pohdintoja Nordic Business Forumista

Nordic Business Forum antoi monenlaisia näkökulmia erilaisiin asioihin, mutta mitä itseeni tulee, niin ainakin voisin vähentää itseni vertailua muihin. Koulussa helposti miettii, kun toinen opiskelija vastaa tehtävään ensin ja hänellä on loistava vastaus. Silloin herää itselle kysymys: Kehtaanko itse enää sanoa mitään? vaikka tehtävässä ei olisi vääriä vastauksia. Tällaisissa tilanteissa pitäisi ajatella kaikkea uuden oppimisena, eikä epäonnistumisena.

Olen myös erittäin aktiivinen elektroniikan, eteenkin älypuhelimen käyttäjä, jonka vähentäminen varmasti auttaisi arjessa. Esimerkiksi koulutehtävien teon ajaksi laittaisi puhelimen äänettömälle ja poissa näkyvistä. Luultavasti tehtävät tulisi nopeammin valmiiksi ja vapaa-aikaa olisi enemmän.

Minulla on myös tapana haalia paljon tehtäviä itselleni joka puolelta tai sopia tapaamisia ystävieni kanssa päivittäin. Täytyisi delegoida asioita selkeämmin, että kaikki tehtävät, harrastukset ja muu vapaa-aika olisivat hyvin balanssissa keskenään ja stressiä ei kertyisi turhista asioista. Mielestäni jokaisen minun kaltaisen ihmiseni, joilla on taipumusta tällaiseen, tulisi pitää mielessä tämä tekstin otsikko ”OPTIMISE DON’T MAXIMISE”.