Nordic Business Forum tarjosi pikajunan nykyaikaan

Eetu Kovala – LLT17SM

Tässä blogissa käsittelen Nordic Business Forum-tapahtuman strategiateemaa John Mackeyn:n ja Barack Obaman puheenvuorojen pohjalta.

John Mackey nosti puheenvuorossaan paljon mielenkiintoisia aiheita, mutta tässä pari kohtaa, jotka erityisesti kiinnittivät huomioni.

Yritysten tulisi muutettava katsantokantaansa ja jopa toimintamalliaan voittojen maksimoimisesta tarkoituksen maksimointiin. Tämä on mielenkiintoinen näkökulma, jonka itse käsitin siten, että ensinnäkin se saa kuluttajat näkemään yrityksen aivan eri valossa: yritys on enemmän kuin rahantekokone. Yrityksestä tulee osa kuluttajien jatkettua identiteettiä, jos yrityksen arvot vastaavat kuluttajien arvoja: yritys voi esimerkiksi tehdä hyväntekeväisyyttä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, jolloin ilmastosta, luonnosta ja ympäristöstään huolehtivat ihmiset kokevat yrityksen ns. ”sukulaissieluna” ja siksi asioivat mieluummin siellä. Nykypäivänä kuluttajat valitsevat tuotteensa monesti sen pohjalta, millaisilla tavoilla ne on tuotettu, vapaan kanan munat, luomutuotteet jne. kasvattavat suosiotaan jatkuvasti, sillä ihmiset haluavat tukea yrityksiä, joiden arvoihin he voivat samaistua.

Merkityksen maksimointi voi myös helpottaa yritystä erinäisten yhteistyökumppaneiden hankinnassa. Jatketaan ylläolevaa esimerkkiä hyväntekeväisyydestä ilmastonmuutoksen estämiseksi: jos yritys on näkyvästi esillä tällaisissa tilaisuuksissa, heidän brändikuvansa kohenee ja heidän arvonsa tulevat esille, tämä voi houkutella yhteistyökumppaneita eri aloilta, jotka haluavat tehdä yhteistyötä juuri heidän kanssaan, koska he jakavat samat arvot. Sama periaate toimii myös sijoittajien kanssa. Sijoittajat haluavat laittaa rahansa sellaiseen yritykseen, joka säilyttää ja toivottavasti myös kasvattamaan arvoaan ja koska yritysten uusiutumattomien energialähteiden käyttöä pyritään säätelemään, on yritysten hyvä panostaa metodeihin, jotka tukevat kestävää kehitystä.

Toinen Mackeyn käsittelemä teema, jonka haluan nostaa esille, oli ns. valveutuneen johtamisen tärkeys.

Tässä hän käsitteli sitä, kuinka jotkin yritykset kärsivät johtajiensa suuresta egosta ja ylimielisyydestä. Tällaisissa tilanteissa yritysten reagointikyky kärsii, sillä yrityksen johto kokee olevansa parempi, älykkäämpi ja osaavampi kuin heidän kilpailijoidensa vastaavat, joten he eivät pyri kehittämään omaa tai yrityksen toimintaa, vaan mukavoituvat asemaansa. Tämä voi johtaa suuriin tappioihin, jos joku kilpaileva yritys valjastaa esimerkiksi jonkin uuden teknologian käyttöönsä ja saa siitä suurta kilpailuetua. Nykyaikana kehitys ja muutokset yritysmaailmassa ovat niin nopeita, että yrityksellä ei ole varaa jäädä lepäämään laakereilleen. Yritysten johtajien tulisi pysyä nöyränä ja pyrkiä joka päivä löytämään keinoja, joilla he joko säilyttävät tai kasvattavat etumatkaansa kilpaileviin yrityksiin verrattuna.

Mackey myös lainasi puheenvuorossaan Robert Greenleaf:a, jonka mukaan johtajan tulisi olla ns. palveleva johtaja. Tämän ajatuksen pohjana on se, että johtoasemassa olevan henkilön olisi ensin opittava se, mitä tarkoittaa olla jonkun alainen. Oma ajatukseni tämän tarkoituksesta on, että sisäistettyään tämän esimies voi johtaa alaisiaan tavalla, joka kannustaa, motivoi ja ylipäätään saa heidät toimimaan esimiehensä haluamalla tavalla. Nykyaikana ”vanhan koulukunnan” johtajat, jotka tarpeen tullen huusivat alaiset tekemään käskemällään tavalla ovat häviämässä. Ihmiset eivät enää hyväksy sellaista johtajaa, vaan he haluavat johtajan, joka kohtaa heidät ihmisenä, ei palvelijana.

Myös Presidentti Barack Obaman puheenvuoron aikana johtamisen teema nousi esiin. Hän puhui siitä, kuinka johtajan tulee kuunnella ihmisiä, joita hän haluaa johtaa, ottaa selville heidän toiveitaan, tavoitteitaan ja arvojaan. Tämä perustuu samantapaiseen seuraukseen kuin Mackeyn näkökulma, mutta lähestymiskulma on hieman erilainen. Oman käsitykseni mukaan tällä ei tarkoiteta sitä, että johtajan olisi välttämättä tarpeellista ymmärtää mitä jollekin työskentely on käytännössä, kunhan johtavassa asemassa oleva henkilö ymmärtää alaistensa tarpeet ja oppii tuntemaan heidät ja kuten Obama sanoi, kuuntelee heitä.

Haluan myös nostaa esiin Obaman näkemystään muutoksesta ja sen toteuttamisesta

Hän puhui siitä, kuinka muutos ei voi tapahtua vain ylhäältä käsin. Hän käytti esimerkkinä maailmanlaajuista muutosta, joka vaatii hyvää paikallisen tason ongelmanratkaisua, jotka sitten sidotaan yhteen kansainvälisen linkin avulla.

Tätä voidaan soveltaa mielestäni pienemmässä mittakaavassa myös yrityksissä. Esimerkiksi yrityskulttuurin muutos tai uusien toimintatapojen valjastaminen ei onnistu, jos se tulee ylhäältä käsin. Ideointivaiheessa tulisi kuunnella myös työntekijöiden mielipiteitä ja vasta sitten rakentaa strategia muutokselle. Tällä tavalla koko yrityksen henkilöstö voi lähteä muutoksen taakse ja myös sitoutua muutokseen, sillä he ovat olleet mukana siinä alusta lähtien ja vain niin koko yrityksen kulttuuri muuttuu.

Näiden kohtien pohjalta suurin anti itselleni on se, kuinka ihmisten johtamista kannattaa lähestyä. Hyvä johtaja on alaistensa mentori ja ohjaaja, ei niinkään käskyttäjä. Oman kokemuksen pohjalta voi sanoa, että on paljon mieluisampaa tehdä töitä esimiehelle, joka antaa palautetta tavalla, joka ei tule ulos hyökkäävänä, syyttelevänä tai tuomitsevana, vaan mieluummin kertoo missä mahdollisia virheitä on tullut, antaa keinoja, joilla ne voidaan välttää tulevaisuudessa ja tavallaan valmentaa työntekijöitään toimimaan mahdollisimman tehokkaasti ja virheettömästi. Tällaiseksi johtajaksi kehittyy vain kokemusten kautta ja aionkin siis itse pyrkiä käyttämään kaikki mahdollisuudet oppia hyväksi johtajaksi esimerkiksi hakeutumalla projektipäällikön asemaan opintojen aikana suoritettavissa projekteissa.

Teknologian vaikutus rytmeihin sekä olemukseen

Salla Pennanen – LLT17SH

Nordic Business Forum, tai lyhyemmin NBF loisti mahtavilla puhujavalinnoillaan. Omasta mielestäni paras oli sinne tiensä taistellut, eli James Hewitt. Hän voitti NBF:n kisan ja pääsin näin sinne puhumaan suorituskyvystä ja töiden rytmittämisestä. Jamesin esitys oli kaikessa lyhykäisyydessään mielenkiintoinen ja kattava. Diat vaihtuivat vikkelään ja puhe soljui rytmikkäästi, äänen alojen vaihdellessa, pitäen näin kuuntelijoiden mielenkiinnon ylhäällä. Hyvänä huomiona täytyy puhujasta myös sanoa, että hänen puheensa ja esityksensä uhkui energiaa ja innostusta katsojiin, tai ainakin minuun asti.

James puhui tosiaan suorituskyvystä sekä töiden rytmittämisestä. Hän saapui puhumaan laite päässään, joka kuulemma mittasi hänen stressitasoaan sekä keskittymistään. Jo tämä sai heti oman mielenkiintoni heräämään. Konkreettista esimerkkiä aiheesta, josta hän puhuu. Kun hän esitteli näitä tuloksia puheensa loppupuolella, oli sieltä selkeästi havaittavissa se, että hänen keskittymisensä vaihteli koko ajan.

Tästä pääsemmekin Jamesin puheen tärkeimpään lauseeseen. ”We can’t always be on”eli emme aina voi olla ”päällä”. Lause oli kerta kaikkiaan nerokas. Emme aina voi pitää itseämme päällä kuten robotit, harmillisesti kylläkin nykypäivänä teemme tätä vähän liikaakin. Tämän aiheuttaja löytyy nykypäivän teknologiasta. Älypuhelimet.

Nykypäivänä älypuhelin on meille kuin käden jatke. Heti herätessämme suurin osa ihmisistä tarkistaa puhelimensa 10minuutin aikana. Aivan sama mitä teemme, on meidän puhelimemme ehkä vähän turhankin suuri osa arkea. Tarvitsemme kunnon yöunien lisäksi myös muita levähdystaukoja. Näitä oli Jamesin dialla lueteltu: aktiiviset, sosiaaliset ja luonnolliset tauot.Näitä taukoja emme nykypäivänä sitten saa tarpeeksi, koska älypuhelinta tarkaselemme vähän väliä.

Myös ns. aamuvirkut ja yökukkujat pääsivät esitykseen mukaan. Suurin osa ihmisistä jakautuu jompaankumpaan. Tarkoittaen, että meidän huippumme (Peak) on joko aamulla tai illalla. Olemme keskittyneitä, saamme kaiken aikaiseksi, elämä luistaa. Jo sen tunnistaminen, milloin itsellä on vuorokausirytmissä oma huippu auttaa oman rytminsä löytämisessä.

Nämä huiput meidän tulisi käyttää hyväksi työskentelyssämme. Meidän tulisi keskittää voimavaramme ja pyrkimyksemme tähän hetkeen, koska saamme silloin asioita aikaiseksi. Tätä luonnollisesti seuraa lepo. Aamuvirkuilla tämä tarkoittaa sitä, että vaikka oman huippumme aikana asiat hoituvat kuin tanssi, tulee meidän levätä sen jälkeen.

Lepoa seuraa nousu/elpyminen eli rebound. Tämän aikana meidän on todella tärkeää seurata omaa sisäistä rytmiämme. Kuunnella kehoamme ja jaksamistamme, milloin sillä on huippu, lepo tai elpymisvaihe päällä. Vuorokausirytminsä on helppo tajuta, mutta kehonsa kuunteleminen ei aina välttämättä ole.

Vuorokausirytmin lisäksi James esitteli siis ihmisen rytmiä ja meidän tulisi yrittää suunnitella päivämme niin, että nämä molemmat rytmit kulkisivat käsi kädessä. Ihmisen rytmi oli jaettu yksinkertaisesti matalaan, keskivaiheeseen sekä korkeaan.

Matala vaihe tulisi yrittää tietenkin yhdistää levon kanssa. Sen lisäksi, että nukumme tarpeeksi, tulisi meidän päivän aikana ottaa aiemmin mainitsemiani luonnollisia taukoja. Tai miksei ihan päiväuniakin, jos aika siihen riittää.

Keskivaihde tulisi yrittää yhdistää elpymisen kanssa. Meidän tulisi asettaa itsellemme rajat, ettemme koko ajan vaihda tehtäviä ja näin yritä pitää niitä mielenkiintoisina. James oli tehnyt tähän mielenkiintoisen huomion juurikin yökukkujille, joiden elpyminen on aamusta. Jos aloittaa päivänsä lukemalla sähköpostit, aloitat sen päivän kyseisen henkilön aikatauluun.

Korkein vaihde ja huippu tulisi siis myös yrittää yhdistää. Tällöin kannattaa luoda ensinnäkin sellainen ympäristö, jossa voi keskittyä parhaiten. Lisäksi töitä ei kannata tämän vaiheen aikana vaan paiskia menemään, vaan jaksottaa sitäkin. Jamesin mukaan 25minuuttia töitä ja 5minuuttia lepoa olisi sopiva sykli. Mutta tässäkin asiassa kannattaa kuunnella omaa kehoaan, olemmehan kuitenkin kaikki yksilöitä.

Tämän meidän rytmimme löytäminen olisi tärkeää sen takia, jotta osaisimme työskennellä niiden mukana. Siinä vaiheessa, kun yritämme työskennellä omaa rytmiämme vastaan, ei hommat luonnistu. Tätä ei ole tullut ajatelleeksi edes muuten, mutta Jamesin puheen jälkeen tuntui se selvältä kuin mikä. Asialta, joka olisi pitänyt tajuta pelkällä maalaisjärjellä. Tärkeä asia tähän, jonka James sanoi, olikin: ”Optimoi, älä maksimoi”.

Tästä kaikesta päästiinkin lopulta koko esityksen ytimeen. Avaimet huippusuoritukseen saamme, kun löydämme rytmin ja opimme tunnistamaan mm. milloin stressaamme ja milloin keskittymisemme on parhaimmillaan. Tärkeää meidän olisi yrittää siis vähentää älylaitteidemme käyttöä, ja suoda itsellemme niitä tarvittavia lepotaukoja.

Tästä oivalluksesta pääsemmekin sitten myös muihin asioihin. Jo James suositteli, että älylaitteiden käyttöä tulisi vähentää, jotta saamme oman suorituksemme huippuun. Mutta tätä pohjaa myöskin Amy Cuddyn puhe. Amy puhui kuinka ihmiset eri tilanteissa kutistuvat ja kasvavat. Kun onnistumme tai voitamme jossain, heitämme kätemme ilmaan näin kasvattaen itseämme. Kun taas olemme epävarmoja tai koemme epäonnistumisen tunnetta, me kutistumme. Hartiamme ovat todella edessä ja saatamme mennä sikiömäiseen muotoon.

Tästä pääsemmekin taas älylaitteisiin. Yleisin asento, jossa selaamme esim. puhelinta, onkin juuri kutistunut. Kun tarkastelemme puhelintamme pitkin päivää ja vietämme sillä paljon aikaa, niin psykologisesti se saa meissä aikaan samoja asioita, kuin epäonnistuessa. Tätä oltiinkin ihan tutkittukin, Ihmiset, jotka työskentelivät perinteisesti pöytäkoneella ergonomisessa asennossa, tunsivat itsensä paljon paremmiksi ja tehokkaammiksi kuin erilaisilla älylaitteilla työskennelleet.

Amy suositteli, että yrittäisimme välttää kutistuneena olemista, jotta tuntisimme itsemme mahdollisimman hyviksi. Hän sanoi, että kannattaa ennen tärkeitä tapahtumia viettää muutama minuutti niin sanotussa voima-asennossa. Näitä voima-asentoja ovat juurikin nämä asennot, joissa teemme itsestämme mahdollisimman isoja. Esim. ennen työhaastattelua kannattaa, vaikka vessassa käydä hetki olemassa rinta rottingilla niin sanotussa supermies asennossa.

Nämä voima-asennot auttavat meitä saavuttamaan oman henkisen huippumme, jotta tunnemme olomme mahdollisimman hyviksi. Tähän hän otti esimerkkinä Islannin jalkapallojoukkueen ja heidän kannatushuutonsa, jota kutsutaan ”Viikinkien sotahuudoksi”

sekä Uuden-Seelannin All Blacks -rugbyjoukkueen esittämä haka Ka Mate eli eräänlainen perinteinen tanssi.

Haka on maorien perinteinen tanssi, mutta toisin kuin yleensä luullaan se ei ole pelkästään sotatanssi. Sotatanssi on nimeltään haka peruperu, kun taas haka Ka Mate kuvaa elämän juhlistamista kuoleman sijaan. All Blacks -joukkue tanssii tämän perinteisen tanssin psyykatakseen itsensä huippuun, ei pelotellakseen vastapuolta. Vaikkakin, varmasti tanssilla on myös psykologista vaikutusta vastapuolen tiimiin.

Huippusuoritus kuuluu jokaiselle

Antti Vilmi – TTK17SD

Itseäni kiinnosti eniten huippusuoritus, koska sitä voi soveltaa melkein kaikissa toimin-noissa. James Hewittin pitämä esitys Nordic Business Forumissa 26.9.2018 antoi hy-viä eväitä huippusuorituksen toteuttamisessa ja hän esitti konkreettisia tuloksia sen oikeasta käytöstä.

Hewitt aloitti oman esityksensä seuraavalla väitteellä: olemme aina valmiudessa, emme koskaan lepää kunnolla. Ihminen käyttää älypuhelinta hänen esittämänsä tut-kimuksen mukaan joka kuuden minuutin välein, mikä kuulostaa omasta mielestäni melko rasittavalta. Itse vältän turhaa älypuhelimen selailua. Ennen nukkumaanmenoa ei myöskään kannata ottaa puhelinta esille, koska näytön valo hankaloittaa nukahta-mista. Nykymaailmassa ihminen ei siis välttämättä koskaan lepää, vaan on aina jonkin sortin suoritustilassa. Tämä on yksi syy siihen, miksi palautuminen ja huippusuoritus on niin monelle vaikeaa. Mitä asialle voisi tehdä?

Suorituskykyä tulisi käyttää oikeassa paikassa oikeaan aikaan eli optimoida. Sitä ei siis pidä maksimoida. Lisäksi suorituksen jälkeen on saatava riittävästi lepoa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Hewittin kertoma tarina hänen valventamasta kilpapyöräili-jästä. Ensimmäisessä kilpailussa henkilö meni muiden tahdissa, piittaamatta omasta suoritustehosta ja tuli sijalle 54. Vuoden kuluttua samassa kilpailussa henkilö pääsi 20 parhaan joukkoon. Tällä kertaa hän meni oman, henkilökohtaisen tehokkuuden mu-kaan. Hänelle oltiin määritelty eri kilparadan osioiden mukaan, missä hänen tulisi pol-kea kovemmin ja missä tahtia olisi hyvä hidastaa eli levätä. Suunnitelmaa noudatta-malla pyöräilijä sai itsestään irti parhaan mahdollisen huippusuorituksen, joka toi hy-vän lopputuloksen.

Olisi mielenkiintoista, jos samantyyppistä suunnitelmaa testattaisiin koulupäivän tai -viikon aikana. Kaikille olisi määritelty omat huippusuoritus suunnitelmat ja jokainen toteuttaisi omaa ohjelmaansa itsenäisesti. Tehostuisiko oppiminen vai huononisiko se, koska kaikilla olisi tauot eri aikaan eikä vuorovaikutusta välttämättä tapahtuisi niin pal-joa.

Toimintojamme pystyy kuvaamaan vuoristona, jossa on toinen toistaan seuraavia huippuja ja laaksoja. Huipulla ollessamme suorituskykymme on paras. Laaksossa ol-lessamme tarvitsemme lepoa. Välimaastossa tapahtuu vaihto levon ja huippusuorituk-sen välillä ja suorituskykymme on tällöin parhaimmillaan keskinkertaista. Valitettavan usein olemme laaksossa tai välimaastossa, kun pitäisi olla huipulla. Tämä johtuu siitä, että huippusuorituksen kesto on niin lyhyt ja palautuminen sekä vaihtaminen vaativat rutkasti enemmän aikaa. Huippusuorituksen kestoa voi kuitenkin pidentää mm. kurin-alaisella aikataulutuksella.

Vaativaa suoritusta tehdessämme itse suoritusta tulisi olla 25 minuuttia ja sen jälkeen 5 minuutin tauko. Itselläni opiskelussa tällainen strategia ei ainakaan toimisi, koska asiaan perehtyminen vie aikaa ja puolen tunnin välein tapahtuvat tauot katkaisisivat ajatusprosessin. Kunnollisen levon aikaan unta tulisi saada 7-9 tuntia ja aamuisin ei saisi heti lukea sähköpostia. Jos tätä rytmitystä noudatettaisiin yrityksissä, tuotto nou-sisi 19%.

Itselleni huippusuoritus on kaksiteräinen miekka: Sitä voi hyödyntää missä tahansa suorituksessa eli se on erittäin mukautuva ja hyödyllinen. Toisaalta, jos haluaisin par-haan mahdollisen huippusuorituksen, niin se olisi vaikeaa. En pystyisi elämään niin kurinalaisesti ja suunnitelman mukaan, koska itse en pidä tiukoista aikatauluista tai säännöksistä, joita tulisi noudattaa orjallisesti. Toisaalta minulle saattaisi sopia parem-min suorituksen optimointi lyhyellä aikavälillä, esimerkiksi tentin aikaan. Vuorottelu kir-joittamisen eli suorittamisen sekä pohtimisen eli levon välillä voisi olla parempi. Joskus vain kirjoitan mitä mieleen tulee ja jälkikäteen huomaan, että olen unohtanut jotakin tai kirjoittanut jotakin aiheeseen liittymätöntä, mikä aiheuttaa turhaa lisätyötä. Tämän op-timoinnilla voisin estää turhat virheet ja säästää aikaa.

Tärkeintä huippusuorituksen saavuttamisessa on siis selvittää milloin ja mihin panos-taa, oman suorituskyvyn säätely sekä suoritus-lepoaikataulun kurinalainen noudatta-minen. Kaikki tämä voi kuulostaa hankalalta ja sitä se onkin. Meidän kaikkien ei kui-tenkaan tarvitse olla parhaimpia huippusuorittajia. Jokaisella meistä on omanlaisensa huippusuoritus ja se riittää aivan hyvin.

Etsimässä omaa huippusuoritusta

Anniina Haataja – LLT17SH

Perjantai-illan kaveriporukan keilausilta ja viimeinen kaato täytyisi onnistua, pystynkö minä?

Apua! Seuraavaksi olisi minun puheenvuoroni luokan edessä, onko minun aivan pakko?

Olen treenannut yli puolet elämästäni tätä varten, tätä ainoaa kisaa varten. Entä jos en pysty, entä jos tyrin? Mitä tapahtuu, jos voitan?

Huomenna on juhlat, ja laitoin juuri leipomaani kakkuun aivan jotain muuta kuin sokeria. *Epätoivoinen itkun parahdus

Ihmisillä on hyvin erilaisia tavoitteita, unelmia ja elämän kohokohtia. Osaan niistä liittyy vahvasti erilaisia huippusuorituksia, jotka ovat hetkiä jolloin ihmisen täytyy olla valppaana, parhaassa kunnossa ja tehdä parhaansa. Tilanteet voivat olla hyvin erilaisia keskenään ja ihmisillä onkin paljon erilaisia huippusuorituksia elämänsä aikana. Esimerkiksi kilpaurheilijan huippusuoritus eroaa paljon kotivanhemman huippusuorituksesta, joka voi olla esimerkiksi täydellisen juhlakakun leipominen.

Huippusuoritukset voivat olla lyhyitä, vain hetken kestäviä tilanteita, tai hieman pidempiä ajanjaksoja, jossa on kuitenkin ns. oma huippunsa, jolloin tavoitteena on tuottaa tai tehdä jotain onnistuneesti. Oman elämän aikana voi olla monia erilaisia huippusuorituksia vaativia asioita, ja onkin tärkeää, että halu huippusuorituksiin lähtee aina ihmisestä itsestään.

Tavoitteisiin pääseminen on aina prosessi, joka vaatii aikaa, työtä ja itsensä tuntemista. Huippusuoritukseen pääsemisessä ihmistä voi auttaa ns. flow-tila, jossa ihminen on innostunut ja motivoitunut asian tekemiseen sekä kokee sen miellyttäväksi.

Yleensä oma mieli on pahin vastustajamme. Ajattelemme sitä, mitä muut meistä ajattelevat. Näemme monesti negatiiviset pelot ja ajatukset vahvempina kuin positiiviset. Emmekä aina osaa ottaa tarpeeksi rennosti asioita tai unohtaa niitä tarpeen vaatiessa. Eikö olisi välillä helpompaa vain poistaa muistista tiettyjä asioita?

Kaikilla ihmisillä on mahdollisuudet huippusuoritukseen, kun sitä ennen on tehnyt asiat oikein. Ja se mikä itselle on parhain ja oikea vaihtoehto, ei ole aina sama toiselle ihmiselle. Siksi tärkeää on tuntea itsensä, kun lähdetään työstämään prosessia huippusuorituksen saavuttamiseksi. Ihmisen täytyy löytyy omat vahvuudet ja heikkoudet, ne asiat joita täytyy työstää enemmän.

Esimerkiksi ujon ihmisen voi olla vaikeaa sanoa suuren ihmisjoukon keskellä asioita, mitä tahtoisi sanoa. Kun taas rohkean ihmisen voi olla vaikeaa sanoa asioita, esimerkiksi toisen läheisen ihmisen läsnä ollessa. Olemme erilaisia, ja sen kautta meillä jokaisella on oma vahvuutemme, jonka voi kääntää huippusuoritukseksi.

Vuoden 2018 Nordic Business Forumin yksi aihe oli huippusuoritus. Myös eri aiheiden puhujat nostivat esille asioita, joita voi hyödyntää omassa huippusuorituksessaan. Jokainen kuuntelija sai varmasti jotain uutta omaan toimintaan, elämään ja tekemiseen.

Introverttien puolestajapuhuja ja kirjailija Susan Cain toi esille monia nykypäivänä esille nousevia epäkohtia liittyen esiintymiseen ja onnistumisiin. Cain puhui introverttien voimasta, jonka avulla jokainen ihminen voi yltää siihen, mitä tahtoo. Esimerkkinä Cain mainitsi introvertit johtajat Mahatma Gandhin ja Bill Gatesin, jotka ovat saaneet aikaan urallaan ja elämässään suuria asioita. Tämä antaa ajatuksen siitä, että oli ihminen ujo, rohkea tai aivan jotain muuta, hän pystyy siihen, mitä hän itse tahtoo.

Cain korosti myös sitä, että ihmisten tulee löytää sellainen työ, joka on heidän intohimonsa. Monella ihmisellä huippusuoritus voi olla jokin työhön liittyvä, esimerkiksi ei niin rutiininomainen työtehtävä. Lähtökohtaisesti ihmisen pitäisi nauttia työstään ja työyhteisön tulisi olla mukava ja tasa-arvoinen paikka.

Tapahtumassa tekoälyn aiheesta puhunut Niklas Zennström kertoi omasta urastaan ja työstään. Pitkän linjan yrittäjä ja businessmies osaa varmasti kertoa hyvällä uskottavuudella faktoja, mitä ihminen tarvitsee onnistuakseen. Zennström korosti, että hänkin on tehnyt virheitä omassa yrittäjyydessä, mutta silti päässyt loistavaan lopputulokseen. Tämäkin vahvistaa sitä, että virheiden kautta opitaan ja kehitytään, jotta tullaan paremmaksi.

James Hewitt on mies, jonka käsiin moni on jakanut oman huippusuorituksensa. Miksi, mitä, milloin ja miten? Hewitt osasi kertoa, mitä hän näkee yksilön huippusuorituksen takana ja mitä kaikkea siihen sisältyy. Hänen mukaansa huippu-urheilija ja tavallinen ihminen tarvitsevat samoja asioita huippusuoritukseen. Tärkeä asia on rytmi, joka koostuu erilaisista asioista, kuten riittävästä unesta. Hänen mukaansa jokainen voi päästä huippusuoritukseen ja se tarvitsee vain oikeat ainekset. Tähän meidän kaikkien kannattaa uskoa.

Täyttä kaatoa ei tullut. Ei elämä siihen lopu. Ensiviikolla on uusi peli-ilta.

Kädet tärisi ja sanat takkuili, mutta kaikki antoivat aplodeja minulle. Jes!

Pettymys vai voitto, kumpaa on kun voittaa muut, mutta häviää kuitenkin yhdelle?

Miten ihanaa, se leipoi mun puolesta kakun ja kaikki rakasti sitä mangon makuista kakkua. *Onnen itkun parahdus

Kohti kestävää huippusuoritusta

Elli Miinin – LLT17SM

Ajoitus. Palautuminen. Rytmitys. Kolme asiaa, jotka kuvaavat miten voit saavuttaa parhaimman tuloksen niin urheilussa, työelämässä kuin henkilökohtaisessa elämässä, ja näin päästä huippusuoritukseen.

James Hewitt, yksi Nordic Business Forum 2018 puhujista, kertoi huippusuorituksesta ja siitä miten tärkeää on keskittää voimavaransa oikeisiin asioihin oikeaan aikaan. Hän vertasi tietotyötä kestävyysurheiluun, ja kertoi myös miten työntekijän terveys ja hyvinvointi vaikuttavat kognitiiviseen suoritukseen.

Huippusuoritukseen pääseminen vaatii itsetuntemusta ja selkeää päämäärää. On hyvä muistaa kolme olennaista asiaa, joiden avulla voit päästä huippusuoritukseen:

  1. Ajoita suoritus oikein
  2. Anna aikaa palautumiselle
  3. Seuraa omaa rytmiäsi

Ensinnäkin on tärkeää ymmärtää, että kun teemme kovasti töitä jonkun asian eteen, se pitäisi tehdä oikea- aikaisesti. Saamme parempia tuloksia samalla vaivalla, jos keskitämme suorituksemme oikeaan aikaan.

Toiseksi palautuminen on erittäin tärkeää. Täytyy antaa aikaa levolle, vaikka ei aina tuntuisi siltä. Tämä saattaa olla hankalaa ja vaatia itsekuria varsinkin silloin, jos ei koe tarvetta lepohetkelle.

Tärkeintä on kuitenkin löytää oma rytmi ja kuunnella sitä. Onpa kyse urheilusta tai työstä, pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, milloin itse on parhaimmillaan.

Aikaiset linnut & Pöllöt

Jokaisella ihmisellä on luonnostaan ominaisrytmi, joka saattaa vaihdella päivittäin jonkun verran. Mielenkiintoista on se, että harvoin huomioimme omaa rytmiämme kognitiivisessa suorituksessa, koska työvuorot ja aikataulut toimivat ristiriidassa oman luonnollisen rytmimme kanssa. Ominaisrytmin perusteella voidaan luokitella kaksi selkeästi toisistaan eroavaa tyyppiä: ”aikaiset linnut” & ”pöllöt”.

Nämä ”aikaiset linnut” ovat aamuihmisiä, jotka suosivat aamuja ja sen vuoksi heille luonnollinen ajankohta huippusuoritukselle on aamulla. ”Pöllöt” ovat puolestaan iltaihmisiä, jotka ovat parhaimmillaan iltaisin, ja heidän huippusuorituksensa ajoittuu iltaan. Pöllöjen luontainen päivärytmi on toisin sanoen päinvastainen aikaisiin lintuihin verrattuna. Valtaosa väestöstä sijoittuu johonkin näiden kahden ääripään välille.

Olipa luonnollinen päivärytmi mikä tahansa, voi rytmistä erottaa selvästi kolme erillistä vaihetta: huippupiste, alin vaihde ja keskivaihde. Huippupiste on paras aika keskittymiseen, tutkimiseen ja tuottavuuteen. Alin vaihde on puolestaan paras aika lepoon, palautumiseen ja pohdiskeluun. Keskivaihteella on hyvä mahdollisuus yksinkertaisten tehtävien tekemiseen, kuten sähköpostiin ja puhelimeen vastaaminen.

Keskity olennaiseen

Suurin ongelma on se, että emme kiinnitä huomiota rytmiin. Kognitiivinen suorituskykymme häiriintyy, koska kiinnitämme liikaa huomiota lopputulokseen. Tämä on suuri ongelma, koska ihmisten kognitiiivinen kyvykkyys tulee olemaan yhä tärkeämpää tulevaisuuden työssä. Useimmissa ammateissa työtä voidaan automatisoida, mutta jäljelle jäävä työ vaatii inhimillistä kyvykkyyttä, kuten monimutkaista ongelmanratkaisukykyä, yhteistyötaitoja ja luovuutta. Näiden kykyjen tuottamiseen tarvitaan hyvin levänneet ja keskittymiskykyiset aivot.

Todellinen uhka ei ole se, että koneet, kuten tekoäly, tekevät työtä ihmisen tavoin, vaan se, että me ihmiset yritämme tehdä työtä koneen tavoin. Tarvitsemme enemmän inhimillistä rytmiä työn ja levon välillä, jotta voimme olla luovia, sekä keskittyä työn ja levon väliseen tasapainoon. Tärkeintä on optimoida, ei maksimoida. Emme voi aina olla ”päällä”!

Hyvinvointi parantaa suoritusta

Stressi ja lepo vaikuttavat kaikista eniten kognitiiviseen suorituskykyyn. Ihmiset, jotka toteuttavat rytmiä työnteon ja levon välillä sekä voivat paremmin että suoriutuvat paremmin. Ei ole siis mikään yllätys, että suorituksesi kärsii, jos olet liian stressaantunut etkä nuku hyvin. Onkin tärkeä kysyä itseltään: Kuinka kulutan aikaani? Toiminko oman luontaisen rytmini mukaan?

Valtaosa on jumissa kognitiivisessa ”keskivaihteessa”, jolle on ominaista vaihtaa jatkuvasti tehtävää, juosta aikataulujen perässä, vastata puhelimeen, sopia tapaamisia, olla stressaantunut jne. Emme osaa vaihtaa pienemmälle tai korkeammalle vaihteelle silloin kuin pitäisi. Mikä on siis ratkaisu tähän ongelmaan?

Tässä muutama käytännön vinkki siihen, miten voit parantaa suorituskykyäsi:

  1. Aloita siitä, että aikataulutat keskittymistä vaativat työt siihen ajankohtaan, kun luontainen suoritustasosi on korkeimmillaan. Kiinnitä huomiota siihen, milloin olet parhaimmillasi ja millaisessa ympäristössä työskentelet. Minimoi keskeytykset!
  1. Ajoita lepohetket ja pohdiskelut sinne, missä luonnollisen rytmisi mukaan suoritustasosi on alimmillaan. Muista, että tehokkain tauko on aktiivinen, sosiaalinen ja luonnollinen.
  2. Aseta rajat toiminnallesi ja nuku 7-9 tuntia yössä. Uni on tehokkain tapa parantaa suoritusta. Riittävä uni ja hallittava stressi johtaa parempaan kognitiiviseen suoritukseen.

Maailma muuttuu, muutu sinäkin!

Elämme ajassa, jossa tulee tapahtumaan isoja muutoksia tulevaisuudessa. Yksi huolen aihe on se, miten nopeasti maailma muuttuu ympärillämme ja kuinka pysymme mukana tuossa muutoksessa? Ihmiskunta on aina elänyt ajassa, jossa teknologia korvaa ihmistä. Teknologia on aina mullistanut maailmaa. Tällä hetkellä muutos tapahtuu kuitenkin niin nopeasti, etten uskalla edes ajatella mitä vaaroja se tuo tullessaan.

On hyvä, että tästä transformaatiosta käydään julkista keskustelua. On tärkeää, että keskustelu on avointa ja läpinäkyvää. Näin voimme jokainen orientoitua maailmalaajuiseen muutokseen, mikä tavalla tai toisella koskettaa meitä jokaista, ja miettiä, miten jokainen voi omalla kohdallaan muuttaa toimintaansa, jotta pysyisimme mukana maailman myllerryksessä.

Toivon, että pystyisin omalta osaltani vastaamaan muuttuvan maailman vaatimuksiin itseni johtamisen ja elinikäisen oppimisen kautta. Menestys vaatii toimivaa strategiaa, ja siksi haluan kehittää oman elämäni strategian, jonka avulla pystyn etenemään niin opinnoistani kuin henkilökohtaisessa elämässäni itselleni parhaalla mahdollisella tavalla, omia ainutlaatuisia vahvuuksiani löytäen ja hyödyntäen. Haluan haasta itseni kasvamaan ja kehittymään. Haluan kantaa mukanani sellaista henkistä pääomaa, jonka saavuttaminen on ollut haastavaa, mutta palkitsevaa. Sellaista arvoa, jota ei rahalla saa…

Vaikka maailma muuttuu nopeasti ja osaamisvaatimukset vain kasvavat, on kuitenkin hyvä muistaa yksi asia: ei tarvitse olla täydellinen, riittää että tekee parhaansa!

Kuinka olla parempi versio itsestäsi?

Tytti Okkonen – LLT17SH

Kehomme muuttavat mielemme, mielemme muuttavat käyttäytymistämme ja käyttäytyminen muuttaa tuloksemme, sanoi sosiaalipsykologi Amy Cuddy, yksi pääpuhujista Nordic Business Forumissa 2018 Helsingissä.

Amy Cuddy on opiskellut kuinka kehonkielemme ei ainoastaan viesti toisille henkilöille, vaan myös meille itsellemme. Mieli ja keho ovat jatkuvassa kommunikoinnissa keskenään.

Jo lapsesta lähtien onnistumisen tunteita tuntiessamme heitämme automaattisesti kädet ilmaan, joka lisää suuruuden tunnetta. Puheessaan hän nosti esille, kuinka ”voimakkaat” ja ”laajat” asennot auttavat olemaan paremmin läsnä stressaavissa tilanteissa, muuttamaan käyttäytymistämme, ajatuksiamme ja tunteitamme.

Jos laajennat vartalon asentoasi, tunnet olosi voimakkaammaksi. Tästä esimerkkinä Amy Cuddy nosti esille Wonder Woman voima-asennon, selkä suorana kädet lanteilla jolloin voit olla rohkeimmillasi.

Amyn mukaan ennen stressaavia tilanteita tulisi kiinnittää huomiota fyysiseen valmistautumiseen. Kun vartalomme asento on lyyhistynyt, tunnemme olomme pieniksi ja voimattomaksi. Alakuloista ihmistä usein neuvotaankin terapiaan mennessä ensimmäiseksi suoristamaan ryhtinsä. Kiinnittämällä enemmän huomiota voima-asentojen käyttöön on suuri vaikutus jaksamiseemme.

Esimerkkinä hän kertoi työhaastattelusta, joka usein koetaan stressaavana tilanteena. Yleisimpänä keinona stressin lievittämiseksi käytämme päänsisäistä preppausta. Kuitenkin useiden tutkimusten mukaan, henkilöt jotka kävivät ennen työhaastattelua rauhallisessa paikassa seisomassa voima-asennossa, eli kädet ylhäällä ja jalat erillään kahden minuutin ajan, pärjäsivät haastattelussa paremmin kuin toiset hakijat.

Kun liikut suuresti, tunnet olosi voimakkaaksi, itsevarmaksi, iloiseksi ja tunnet olevasi enemmän vastuussa.

Kun olemme läsnä, puheemme ja kehonkielemme kietoutuvat yhteen ja toimivat harmoniallisesti. Olemme vakuuttavampia ilman ylimielisyyttä, uskomme omaan sanomaamme ja kommunikoimme rauhallisemmin. 

Silloin kun puhumme totta, olemme todella aidoimmillamme.

Amyn mukaan itsevarmuuden rakentaminen lähtee pienin askelin, hän rohkaisee kaikkia esittämään sitä, kunnes sinusta tulee se.

Ole siis rohkea ja seiso tarpeeksi kauan.

Nordic Business Forumissa 2018 oli paljon mielenkiintoisia ja vakuuttavia puhujia. Näiden kahden päivän aikana opin paljon uusia asioita, joita aion hyödyntää tulevaisuudessani.

Tärkeimpänä mieleen jäi ajatus, että jokainen meistä on oma yksilöllinen persoona.

Kuinka siis olla paras versio itsestäsi?

Taistele, työskentele ja opi, mutta muista ettet voi toimia kuten kone. Ole armollinen itsellesi ja muista myös levätä. Parhaiden suoritut, kun löydät oman rytmisi.

Ei ole väliä oletko introvertti vai ekstrovertti. Kun tunnet itsesi, tiedät missä ja miten toimit parhaimmillasi. Mutta muista myös, että meillä kaikilla on eri tapoja ja tyylejä työskennellä. Kunnioita myös heitä ja anna heille tilaa olla oma itsensä.

Pala palalta voit voittaa omat pelkosi.

Ollaksesi hyvä johtaja, sinun täytyy olla ensin hyvä palvelija. Pyri positiiviseen eroavaisuuteen. Tee win-win strategioita, joka vapauttaa luovan mielikuvituksen.

Herätä halu toisissa olemaan parhaimmillaan.

Oppiminen tulee itsestäsi, keskity ja kasvata niitä taitoja mitä osaat jo.