Huippusuoritus kuuluu jokaiselle

Antti Vilmi – TTK17SD

Itseäni kiinnosti eniten huippusuoritus, koska sitä voi soveltaa melkein kaikissa toimin-noissa. James Hewittin pitämä esitys Nordic Business Forumissa 26.9.2018 antoi hy-viä eväitä huippusuorituksen toteuttamisessa ja hän esitti konkreettisia tuloksia sen oikeasta käytöstä.

Hewitt aloitti oman esityksensä seuraavalla väitteellä: olemme aina valmiudessa, emme koskaan lepää kunnolla. Ihminen käyttää älypuhelinta hänen esittämänsä tut-kimuksen mukaan joka kuuden minuutin välein, mikä kuulostaa omasta mielestäni melko rasittavalta. Itse vältän turhaa älypuhelimen selailua. Ennen nukkumaanmenoa ei myöskään kannata ottaa puhelinta esille, koska näytön valo hankaloittaa nukahta-mista. Nykymaailmassa ihminen ei siis välttämättä koskaan lepää, vaan on aina jonkin sortin suoritustilassa. Tämä on yksi syy siihen, miksi palautuminen ja huippusuoritus on niin monelle vaikeaa. Mitä asialle voisi tehdä?

Suorituskykyä tulisi käyttää oikeassa paikassa oikeaan aikaan eli optimoida. Sitä ei siis pidä maksimoida. Lisäksi suorituksen jälkeen on saatava riittävästi lepoa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Hewittin kertoma tarina hänen valventamasta kilpapyöräili-jästä. Ensimmäisessä kilpailussa henkilö meni muiden tahdissa, piittaamatta omasta suoritustehosta ja tuli sijalle 54. Vuoden kuluttua samassa kilpailussa henkilö pääsi 20 parhaan joukkoon. Tällä kertaa hän meni oman, henkilökohtaisen tehokkuuden mu-kaan. Hänelle oltiin määritelty eri kilparadan osioiden mukaan, missä hänen tulisi pol-kea kovemmin ja missä tahtia olisi hyvä hidastaa eli levätä. Suunnitelmaa noudatta-malla pyöräilijä sai itsestään irti parhaan mahdollisen huippusuorituksen, joka toi hy-vän lopputuloksen.

Olisi mielenkiintoista, jos samantyyppistä suunnitelmaa testattaisiin koulupäivän tai -viikon aikana. Kaikille olisi määritelty omat huippusuoritus suunnitelmat ja jokainen toteuttaisi omaa ohjelmaansa itsenäisesti. Tehostuisiko oppiminen vai huononisiko se, koska kaikilla olisi tauot eri aikaan eikä vuorovaikutusta välttämättä tapahtuisi niin pal-joa.

Toimintojamme pystyy kuvaamaan vuoristona, jossa on toinen toistaan seuraavia huippuja ja laaksoja. Huipulla ollessamme suorituskykymme on paras. Laaksossa ol-lessamme tarvitsemme lepoa. Välimaastossa tapahtuu vaihto levon ja huippusuorituk-sen välillä ja suorituskykymme on tällöin parhaimmillaan keskinkertaista. Valitettavan usein olemme laaksossa tai välimaastossa, kun pitäisi olla huipulla. Tämä johtuu siitä, että huippusuorituksen kesto on niin lyhyt ja palautuminen sekä vaihtaminen vaativat rutkasti enemmän aikaa. Huippusuorituksen kestoa voi kuitenkin pidentää mm. kurin-alaisella aikataulutuksella.

Vaativaa suoritusta tehdessämme itse suoritusta tulisi olla 25 minuuttia ja sen jälkeen 5 minuutin tauko. Itselläni opiskelussa tällainen strategia ei ainakaan toimisi, koska asiaan perehtyminen vie aikaa ja puolen tunnin välein tapahtuvat tauot katkaisisivat ajatusprosessin. Kunnollisen levon aikaan unta tulisi saada 7-9 tuntia ja aamuisin ei saisi heti lukea sähköpostia. Jos tätä rytmitystä noudatettaisiin yrityksissä, tuotto nou-sisi 19%.

Itselleni huippusuoritus on kaksiteräinen miekka: Sitä voi hyödyntää missä tahansa suorituksessa eli se on erittäin mukautuva ja hyödyllinen. Toisaalta, jos haluaisin par-haan mahdollisen huippusuorituksen, niin se olisi vaikeaa. En pystyisi elämään niin kurinalaisesti ja suunnitelman mukaan, koska itse en pidä tiukoista aikatauluista tai säännöksistä, joita tulisi noudattaa orjallisesti. Toisaalta minulle saattaisi sopia parem-min suorituksen optimointi lyhyellä aikavälillä, esimerkiksi tentin aikaan. Vuorottelu kir-joittamisen eli suorittamisen sekä pohtimisen eli levon välillä voisi olla parempi. Joskus vain kirjoitan mitä mieleen tulee ja jälkikäteen huomaan, että olen unohtanut jotakin tai kirjoittanut jotakin aiheeseen liittymätöntä, mikä aiheuttaa turhaa lisätyötä. Tämän op-timoinnilla voisin estää turhat virheet ja säästää aikaa.

Tärkeintä huippusuorituksen saavuttamisessa on siis selvittää milloin ja mihin panos-taa, oman suorituskyvyn säätely sekä suoritus-lepoaikataulun kurinalainen noudatta-minen. Kaikki tämä voi kuulostaa hankalalta ja sitä se onkin. Meidän kaikkien ei kui-tenkaan tarvitse olla parhaimpia huippusuorittajia. Jokaisella meistä on omanlaisensa huippusuoritus ja se riittää aivan hyvin.

Nordic Business Forum

Sarileeni Kääriäinen – LLT17SH

Olimme Kajaanin BioRexissä kuuntelemassa ja katsomassa livestreamiä Helsingissä järjestettävästä Nordic Business Forumista 26.-27.9. Vaikken valitettavasti kokonaan molempia päiviä paikalla pystynyt olemaan, oli tapahtumaa mielenkiintoista ja helppoa seurata. Asia, joka pisti itsellä silmään, oli se, että juontajan kädessä oli tabletti normaaleiden lunttilappujen sijasta. Oletan tämän olevan sitä tulevaisuutta.

Torstaina ensimmäiseksi lavalle saapui Pierre Barreau, joka esitteli AIVAn. AIVA (eli Artificial Intelligence Virtual Artist) on niin sanotusti virtuaalinen säveltäjä. Tapahtumassa kuulimme AIVAn tekemän hienon kappaleen.

Torstain ensimmäinen ”oikea” puhuja oli Don Tapscott. Tapscott on konsultti ja kirjailija, joka tuli NBF-tapahtumaan kertomaan mm. bitcoineista ja lohkoketjusta (blockchain). Mitä ne ovat ja mitä niillä tehdään.

Jokainen lohko tässä lohkoketjussa, ovat yhdistyneinä toisiinsa niin sanotun ”salakirjoituksen” (kryptografia) avulla. Lohkoketjun käyttö on turvallista. Jos sen tahtoo hakkeroida, tulee hakkeroida samalla myös aina edellinen lohko, joka on miltei mahdotonta.

Tapscottin puhe oli hauska ja sitä oli mielenkiintoista kuunnella. Aihe oli kuitenkin hieman haastava, mutta mielenkiintoinen, joten tahdon asiasta tietää lisää.

NBF sai minut miettimään, että miten maailma muuttuu teknologian osalta todella nopeasti. Koen, että nyt on jo korkea hetki hypätä mukaan tähän kyytiin, koska näitä asioita tulen mahdollisesti tarvitsemaan tulevaisuudessa.

Mielestäni tapahtuma oli hyvin järjestetty myös täällä Kajaanin päässä. Välispiikkien avulla pääsi helposti kärryille mitä seuraavaksi tapahtuu ja moneltako tulee olla takaisin paikalla.

Erilaiset persoonat yrityksen vahvuutena

Karoliina Manninen – LLT17SH

Onko ihanteellinen johtaja rohkea, alfa ja ystävällinen. Ei, mielestäni pelkät luonteenpiirteet eivät ole määritelmää siihen, millainen on hyvä johtaja. Kaikista näistä piirteistä on kyllä hyötyä monissa tilanteissa, mutta jääkö paljon potentiaaleja huomiotta, jos keskitymme vain tiettyihin luonteenpiirteisiin. Yhtä tärkeää on osata olla hillitty ja vaatimaton vaikka ne eivät ehkä ole sanoja, jotka tulevat ensimmäisenä mieleen sanasta johtaja. Kun toimii johtoasemassa on tärkeää ottaa muiden mielipiteet huomioon, mutta samalla osata erottaa omat ja tehdä niiden kautta itsenäisesti päätöksiä. On siis tärkeää osata viettää aikaa yksin, jotta voisi kehittää omia ideoitaan ja visioitaan.

Susan puhui esityksessään pääosin siitä miten introvertit ja ekstrovertit voivat menestyä, vaikka ovatkin yleensä täysin erilaisia persoonia. Hän rohkaiseekin miettimään, kuka oikeasti olet, mitkä asiat merkitsevät ja mihin omaa energiaa kannattaa käyttää. Erilaiset tilanteet lisäävät ja vähentävät energiatasoja riippuen siitä oletko introvertti vai ekstrovertti. Introvertit latautuvat, kun saavat viettää aikaa omissa oloissaan, kun taas ekstrovertit viettäessään aikaa muiden ihmisten parissa esimerkiksi juhlissa. Saadakseen parhaita tuloksia, olisi hyvä oppia tuntemaan itsensä mahdollisimman hyvin. Vaikka välillä pitäisi poistua omalta mukavuusalueelta on silti tärkeää olla muuttamatta itseään. Jos pelkäät mukavuusalueelta poistumista, altista itsesi niille tilanteille pienin askelin ja opi tuntemaan tilanteet, milloin mukavuusalueelta kannattaa poistua ja milloin on hyvä pysyä siellä. On erilaisia tapoja kommunikoida ihmisten kanssa eikä ole oikeaa tai väärää. Luulen, että jokainen löytää oman tapansa löydettyään itsensä ja omat vahvuutensa. Kun opit tuntemaan vahvuutesi ja heikkoutesi, keskustele niistä muiden kanssa ja pyri aina etsimään keinoja kehittää itseäsi.

Menestyvään yritykseen tarvitaan sekä introverttien että ekstroverttien voimaa. Introvertit yleensä keskittyvät vain muutamaan asiaan kerralla, jonka vuoksi he perehtyvät niihin todella intohimolla. Ekstrovertit puolestaan ovat yleisimmin äänessä ja jakavat ideoitaan ja mielipiteitään suoraan, jolloin introvertit jäävät monesti varjoon. Kaikilla ihmisillä tulisi miettiä kuinka toimia ryhmässä, jossa on molempia ja miten oppia ymmärtämään ja huomioimaan erilaisia ihmisiä. Susan antoi muutamia vinkkejä sekä introverteille sekä ekstroverteille. Introverteille, miettikää aina etukäteen mitä haluatte sanoa ja miten haluatte ihmisten sen ymmärtävän. Pyrkikää puhumaan aina ensimmäisenä, heitä yleensä kuunnellaan eniten ja sitä kautta saamaan itsevarmuutta jatkoa varten. Ekstroverteille, hillitkää aina vähän itseänne, jotta kuulette mitä muilla on sanottavaa.

Mihin ikinä menetkään, mieti aina mitä haluat kantaa mukanasi ja mikä merkitsee juuri sinulle eniten.

NBF – huippusuoritusten päivä

Heli Railo – LLT17SM

James Hawett – The Key to Sustainable High Performance

Keskiviikkona järjestetyillä Nordic Business Forum – tapahtuman yksi puhujista oli James Hewitt, joka esitti todella hienon ja mieleenpainuvan puheen. Aihe koski huippusuorittamista. Pidin esityksessä siitä, kuinka hän painotti jokaisen ihmisen olevan inhimillinen.

Hewitt painotti kolmea asiaa, jotka ovat avain jaksamiseen ja joilla voi mahdollistaa oman huippusuorittamisen.

  1. Pyri keskittymään
  2. Lepää aina kun mahdollista
  3. Pidä päivittäiset rytmit

Keskittyminen työhön on tärkeää, mutta ihminen ei voi olla koko ajan keskittymispisteessä. Tämähän on aivan totta. Hewitt ohjeisti siten, että työpäivän ajan 25 minuuttia keskittyy täysillä ja sen jälkeen 5 minuuttia lepää. Uskoisin, että tällä tavoin työ pysyisi mielekkäänä ja mahdollisesti hallitsisi stressiä sekä sen saisi enemmän aikaa lyhyemmällä ajalla.

Jotta työpäivistä että koulupäivistä palautuisi, on levättävä ja rentouduttava. Opiskelijalla tämä voi olla vaikea toteuttaa, koska kouluhommat tulee kotiin asti. Itse en varsinaisesti joka päivä kerkeä ”lepäämään” ja ottamaan omaa aikaa esimerkiksi television ja sohvan äärellä. Koiranomistajana ulkoilen ja se on itselleni sitä rentoutumista. Kävellä metsässä ja nauttia luonnon tuoksuista sekä äänistä.

Jaksamiseen suositellaan päivittäisiä rytmejä. Siitä hyötyy mieli ja keho. Ruokailu tulee huomioida ja pidettävä huolta siitä, että syö terveellisesti ja riittävästi.  Hewittin mukaan ihmisen tulisi nukkua päivittäin 7-9 tuntia. Jotkut vaativat enemmän ja toiset vähemmän. Unen saanti on ihmisen elämässä tärkeää. Sitä tulisi varjella, koska liian vähäisellä unen määrällä on vaikutuksia, esimerkiksi keskittymiseen ja ruokahaluun. Usein väsyneenä ihminen ratkeaa ”roskaruokaan”, syynä on useasti se, ettei yksinkertaisesti jaksa valmistaa itselleen terveellistä ruokaa. Kun nämä asiat ovat kunnossa, onnistuu ongelmanratkaisu, yhteistyö kollegoiden kanssa ja kykenet luomaan ja ideoimaan paremmin työssäsi.

Omia oivalluksia – Suomi huippumaa

Kuunnellessani Barack Obamaa ja James Hewittia sain muutaman asian ajateltavaksi. Obama kertoi muutamia faktoja Suomesta, kuten esimerkiksi koulujärjestelmä, joka mahdollistaa opiskelun köyhimpienkin perheiden lapsille, että aikuisille. Ihan mielettömän hieno asia. Vaikka opiskelu on ilmaista, Suomessa on huippuluokan kouluja ja opetusta.

Hän myös mainitsi Suomen olevan yksi maailman onnellisimpia maita. Miksi me voidaan olla maailman onnellisimpia ihmisiä? Täällä kylmässä Suomessa. Mielestäni onnellisuuden syitä ovat onnistunut koulutusjärjestelmä ja sotejärjestelmä, josta kyllä löytyy monia mielipiteitä, mutta monessakaan maassa ei ole näin hyvin asiat.

James Hewittin puhe koski huippusuoritusta ja sieltä poimin ajatuksen – stressinhallinta. Stressinhallinta on monelle ihmiselle vaikeaa, kuten myös itselleni. Koulutöiden deadlinen lähestyessä helposti yöunet kärsivät. Tämän takia myös koulupäivisin opiskelu ja opettajan kuunteleminen takkuaa. Paras keino stressinhallintaan on rytmittää omat koulutyöt eli aikatauluttaa milloin mitäkin tekee. On myös huolehdittava, että itselleen jää omaa aikaa. Mitä se sitten onkaan: ystävien näkemistä, tv-sarjojen katsomista, perheen kanssa ajanviettoa.

Itselläni on aina ollut ongelmia stressinhallinnan kanssa. En ole aina aikatauluttanut omia tekemisiä, mutta sen voisi ja pitäisi tehdä. Olen useasti yömyöhään kirjoitellut raportteja ja esityksiä. Tämän avulla ei tarvitsisi deadlinen loppupuolella kiirehtiä ja kokea stressiä.

Strateginen maailma

Tuomas Heikkinen – LLT17SM

Nordic business forumissa on tänä vuonna todella monia hienoja sekä arvostettuja puhujia. Kaikki aihealueet; strategia, tekoäly sekä huippusuoritus olivat kiinnostavia, mutta mikä itselle varsinkin jäi elämään sekä antoi aihetta ja ideoita ajatteluun oli strategia. Strategialla oli monia erilaisia puhujia, Kuten professorit Aswath Damodaran sekä Gary Hammel tai unohtamatta tietenkään Yhdysvaltojen entistä presidenttiä Barack Obamaa. Kaikkien puheet olivat täynnä faktatietoa sekä heidän omia ajatuksiaan puettuna erittäin helposti ymmärretään kaavaan. He toivat puheensa erittäin eläväksi tosielämän esimerkeillä ja esitystä tukevilla dioilla. En aio pureutua yksinomaan keneenkään puheenvuoroon vaan tuoda esille mieleenpainuvimpia väitteitä, faktoja sekä aihealueita yleisesti. Loppuun tulen vielä kokoamaan tiivistetysti mitä tästä kaikesta tulisi muistaa

Koska maailma muuttuu nykyisin valtavan kovaa vauhtia, onko tässä muutoksessa mahdollista pysyä edes perässä. Keiden sitten pitäisi pysyä perässä? Koko yrityksen, tiettyjen hallinto- tai sidosryhmien vai jokaisen yksilön. Tämä on vaikea kysymys, mutta yksin asia on aivan varma, jos kukaan ei ole valmis muuttumaan, ei mitään kyllä myöskään tapahdu. Nykyään on vaikea määrittää, miksi muutos on joillekin toimijoille niin vastahakoista. Johtuuko vastahakoisuus yrityksessä toimivista ihmisistä vai yrityksen rakenteesta. Professori Gary Hammel oli ainakin esityksessään sitä mieltä, että valitettavan usein nykypäivänä muutosvastaisuus lähtee yrityksen rakenteista. Moderni ihminen on kyllä aina valmis uuteen, mutta mikä seisoo tämän muutoksen edellä, on usein yrityksen ikivanhat periaatteet sekä näkemykset. Jotta yritys voi kehittyä henkilökohtaisella tasolla ja päästä edes jollain tasolla mukaan sitä ympäröivään kilpailuun, tulee yrityksen tehdä radikaaleja muutoksia. Muutoksien täytyy olla ensisijaan erittäin harkittuja, jotta yritys saataisiin jaloilleen, mutta sen jälkeen, kun huomattava kehitys on tapahtunut, täytyisi tulevaisuudessa muutosten olla täysin automaattisia. Automaattisuus on siis se, miten muutosten täytyisi nykypäivänä tapahtua. Tämän lisäksi räjähtävä spontaanisuus sekä yrityksen pohjakerroksista kumpuava innovatiivisuus on todella tärkeää sekä nykypäivän yritysmaailman peruselementtejä. Nykyään myös intohimo ja tunteet näyttävät suuntaa yrityksen ja sen bisneksen ohjaamisessa. Ne yritykset, joilla on selvä suunta sekä palo tehdä sitä mitä he tekevät, ovat usein voitokkaampia kuin ne yrityksen ketkä painivat omien intressien sekä sisäisten tunteidensa kanssa. Kaiken tämän niin sanotun yrityksen sisältä lähtevän voiman sekä ajattelun jälkeen onkin hyvä siirtyä seuraavaan näkökulmaan. Kummat pärjäävät markkinoilla paremmin, uudet vai vanhat yritykset.

Yrityksen ikä ei ole yksinkertainen käsite. Sillä voidaan tarkoittaa sen perustamisen ja nykypäivän välistä aikaa ja sittemmin asettaa sille helposti nimellinen ikä. Yrityksen ikää katsoessa tai sitä sille arvioidessa tulee kuitenkin ymmärtää taustalla käsite yrityksen/bisneksen elinkaaresta. Tämä elinkaari lähtee yrityksen perustamisesta (Start- up) ja menee lukuisten vaiheiden kautta taantumaan (Decline). Miksi tämän elinkaaren ymmärtäminen on sitten tärkeää yritykselle? Jotta yritys voi toimia optimaalisella tavalla, tulee sen löytää itsensä jostain yrityksen elinkaaren vaiheesta. Mutta onko tarpeeksi, että tiedät missä vaiheessa olet vai tarvitaanko siihen jotain muutakin. Itsensä löytäminen on ensimmäinen askel, ja monesti se helpoin, mutta asian hyväksyminen ja tämän jälkeen

oikealla tavalla toiminen, on vaikein osuus. Mitä sitten tarkoitan hyväksymisellä ja oikealla tavalla toimimisella, tähän on aika esittää esimerkki.

Otetaan esimerkkiyritykseksi vaikkapa 20 vuotta jalkineita myynyt vähittäisliike. Yritys on jo viimeisen viiden vuoden aika taistellut pysyäkseen hengissä ja säilyttääkseen asiakkaita, alati muuttavassa kilpailuympäristössä. Yrityksen pahimmat kilpailijat ovat laaja skaala verkkokauppoja sekä lähikilpailuympäristöön muuttaneet jättiketjut. Alkujaan yrityksen tarkoitus oli tarjota asiakkaille laajavalikoima huippumerkkisiä kenkiä iästä sekä sukupuolesta riippumatta. Yrityksen alkumenestys oli hurjaa ja asiakkaita riitti. Yritys sai alkujaan erittäin vakaan aseman omassa kilpailuympäristössään, mutta antoi tilaa myös muille toimijoille, puhuttiin kuitenkin ajasta ennen verkkokauppoja. Ollaan tultu tähän päivään, ja tilanteen ollessa huono, täytyisi yrityksen tehdä radikaaleja mutta tarvittavia päätöksiä. Päätösten tiellä seisoo kuitenkin se, että yritys saattaa nähdä sen aikansa tulleen, mutta ei ole valmis hyväksymään sitä, koska taustalla painaa miltei 15 vuoden menestys. Yritys on viimeiset viisi vuotta käyttänyt valtavan määrän rahaa sekä resursseja säilyttääkseen asemansa niin sanottuna kypsänä vakaana toimijana (Mature stable), vaikka yritys on ollut taantumassa jo kauan. Mitä yrityksen sitten pitäisi tehdä. Olisi järkevintä likvidoita mahdollinen omaisuus sekä saada yrityksestä irti kaikki mahdollinen voitto. Tämän jälkeen on mahdollista aloittaa alusta uudella alalla, tai keksiä jotain uutta.

Esimerkki oli pitkä, mutta kiteytettynä voidaan sanoa, että on turha taistella vastaan, vaan täytyy hyväksyä oma tilanteensa ja niin sanotusti: ”Make the best out of it”.

Ei siis voida siis suoraan sanoa menestyvätkö nuoret vai vanhat yritykset paremmin, sillä ne voivat sijoittua elinkaarella mihin vain, ja toimia joko oikein tai väärin.

Jos minun täytyisi siis vielä tiivistää joitain hyviä ajatuksia Nordic business forumista muutamiin lauseisiin, voisi niitä olla vaikkapa seuraavat:

1) Yrityksen elinkaarikäsite on yksi loistava työkalu oikeanlaiseen toimintaan, mutta mikä myös on yritykselle tärkeää, on oikeanlaisen toimitusjohtajan omaaminen. Yrityksen eri elämänkaaren vaiheessa tarvitaan erilaisia johtajia, joten se, että yksi ja sama ihminen on yrityksen puikoissa 30 vuotta ei ole kannattavaa. Aswath Damodaran antoi neljä erilaista toimitusjohtajatyyppiä, jotka voisivat olla yrityksen johdossa oikeaan aikaan;

Steve the visionary

Bob the builder

Dave the defender

Larry the liquidator

2) Toinen ajatus liittyy siihen mistä yrityksen arviointi koostuu ja onko se erilaista uusilla ja vanhoilla yrityksillä. Yleinen käsitys on se, että luvut sekä analytiikka kertoo yrityksen arvon ja miten sillä menee. Näin voi olla, mutta enemmän vanhempien yritysten keskuudessa. Vanhoilla yrityksillä on enemmän dataa sekä mahdollisesti rahaa osoittaa sen arvo pelkästään luvuilla, mutta uusien yritysten arvo lepää sen tarinassa sekä työskentelyn taustalla lepäävästä ideologiasta. Viitaten edelliseen yrityksen alkutaipalella tarvitaan johtajaksi ”Steve the visionary”, kuka luo arvoa yritykelle.

3) Suurin elinkaaren vaihtelu ero sekä kesto voidaan huomata teknologia j EI – teknologia yritysten välillä. Teknologia yritykset monesti perustetaan nopeasti ja niiden nousuja tuotto ovat erittäin jyrkässä kasvussa. Nämä yritykset voivat myös saavuttaa huippupisteensä erittäin nopeasti, mutta mikä on myös vaarallista, että ne voivat lähteä yhtä jyrkkään laskuun yhtä nopeasti kuin ne nousivatkin. Teknologia yritysten elinkaari on siis valtavan nopea ja voidaan sanoa, että ne vanhenevat koiran vuosissa. Tähän verraten taas jokin normaali yritys, jonka kasvu voi olla hidasta ja tasaista, sekä se saavuttaa huippupisteensä myöhään, mutta sitten kun tämä yritys lähtee taantumaan, on sekin erittäin hidasta.

Etsimässä omaa huippusuoritusta

Anniina Haataja – LLT17SH

Perjantai-illan kaveriporukan keilausilta ja viimeinen kaato täytyisi onnistua, pystynkö minä?

Apua! Seuraavaksi olisi minun puheenvuoroni luokan edessä, onko minun aivan pakko?

Olen treenannut yli puolet elämästäni tätä varten, tätä ainoaa kisaa varten. Entä jos en pysty, entä jos tyrin? Mitä tapahtuu, jos voitan?

Huomenna on juhlat, ja laitoin juuri leipomaani kakkuun aivan jotain muuta kuin sokeria. *Epätoivoinen itkun parahdus

Ihmisillä on hyvin erilaisia tavoitteita, unelmia ja elämän kohokohtia. Osaan niistä liittyy vahvasti erilaisia huippusuorituksia, jotka ovat hetkiä jolloin ihmisen täytyy olla valppaana, parhaassa kunnossa ja tehdä parhaansa. Tilanteet voivat olla hyvin erilaisia keskenään ja ihmisillä onkin paljon erilaisia huippusuorituksia elämänsä aikana. Esimerkiksi kilpaurheilijan huippusuoritus eroaa paljon kotivanhemman huippusuorituksesta, joka voi olla esimerkiksi täydellisen juhlakakun leipominen.

Huippusuoritukset voivat olla lyhyitä, vain hetken kestäviä tilanteita, tai hieman pidempiä ajanjaksoja, jossa on kuitenkin ns. oma huippunsa, jolloin tavoitteena on tuottaa tai tehdä jotain onnistuneesti. Oman elämän aikana voi olla monia erilaisia huippusuorituksia vaativia asioita, ja onkin tärkeää, että halu huippusuorituksiin lähtee aina ihmisestä itsestään.

Tavoitteisiin pääseminen on aina prosessi, joka vaatii aikaa, työtä ja itsensä tuntemista. Huippusuoritukseen pääsemisessä ihmistä voi auttaa ns. flow-tila, jossa ihminen on innostunut ja motivoitunut asian tekemiseen sekä kokee sen miellyttäväksi.

Yleensä oma mieli on pahin vastustajamme. Ajattelemme sitä, mitä muut meistä ajattelevat. Näemme monesti negatiiviset pelot ja ajatukset vahvempina kuin positiiviset. Emmekä aina osaa ottaa tarpeeksi rennosti asioita tai unohtaa niitä tarpeen vaatiessa. Eikö olisi välillä helpompaa vain poistaa muistista tiettyjä asioita?

Kaikilla ihmisillä on mahdollisuudet huippusuoritukseen, kun sitä ennen on tehnyt asiat oikein. Ja se mikä itselle on parhain ja oikea vaihtoehto, ei ole aina sama toiselle ihmiselle. Siksi tärkeää on tuntea itsensä, kun lähdetään työstämään prosessia huippusuorituksen saavuttamiseksi. Ihmisen täytyy löytyy omat vahvuudet ja heikkoudet, ne asiat joita täytyy työstää enemmän.

Esimerkiksi ujon ihmisen voi olla vaikeaa sanoa suuren ihmisjoukon keskellä asioita, mitä tahtoisi sanoa. Kun taas rohkean ihmisen voi olla vaikeaa sanoa asioita, esimerkiksi toisen läheisen ihmisen läsnä ollessa. Olemme erilaisia, ja sen kautta meillä jokaisella on oma vahvuutemme, jonka voi kääntää huippusuoritukseksi.

Vuoden 2018 Nordic Business Forumin yksi aihe oli huippusuoritus. Myös eri aiheiden puhujat nostivat esille asioita, joita voi hyödyntää omassa huippusuorituksessaan. Jokainen kuuntelija sai varmasti jotain uutta omaan toimintaan, elämään ja tekemiseen.

Introverttien puolestajapuhuja ja kirjailija Susan Cain toi esille monia nykypäivänä esille nousevia epäkohtia liittyen esiintymiseen ja onnistumisiin. Cain puhui introverttien voimasta, jonka avulla jokainen ihminen voi yltää siihen, mitä tahtoo. Esimerkkinä Cain mainitsi introvertit johtajat Mahatma Gandhin ja Bill Gatesin, jotka ovat saaneet aikaan urallaan ja elämässään suuria asioita. Tämä antaa ajatuksen siitä, että oli ihminen ujo, rohkea tai aivan jotain muuta, hän pystyy siihen, mitä hän itse tahtoo.

Cain korosti myös sitä, että ihmisten tulee löytää sellainen työ, joka on heidän intohimonsa. Monella ihmisellä huippusuoritus voi olla jokin työhön liittyvä, esimerkiksi ei niin rutiininomainen työtehtävä. Lähtökohtaisesti ihmisen pitäisi nauttia työstään ja työyhteisön tulisi olla mukava ja tasa-arvoinen paikka.

Tapahtumassa tekoälyn aiheesta puhunut Niklas Zennström kertoi omasta urastaan ja työstään. Pitkän linjan yrittäjä ja businessmies osaa varmasti kertoa hyvällä uskottavuudella faktoja, mitä ihminen tarvitsee onnistuakseen. Zennström korosti, että hänkin on tehnyt virheitä omassa yrittäjyydessä, mutta silti päässyt loistavaan lopputulokseen. Tämäkin vahvistaa sitä, että virheiden kautta opitaan ja kehitytään, jotta tullaan paremmaksi.

James Hewitt on mies, jonka käsiin moni on jakanut oman huippusuorituksensa. Miksi, mitä, milloin ja miten? Hewitt osasi kertoa, mitä hän näkee yksilön huippusuorituksen takana ja mitä kaikkea siihen sisältyy. Hänen mukaansa huippu-urheilija ja tavallinen ihminen tarvitsevat samoja asioita huippusuoritukseen. Tärkeä asia on rytmi, joka koostuu erilaisista asioista, kuten riittävästä unesta. Hänen mukaansa jokainen voi päästä huippusuoritukseen ja se tarvitsee vain oikeat ainekset. Tähän meidän kaikkien kannattaa uskoa.

Täyttä kaatoa ei tullut. Ei elämä siihen lopu. Ensiviikolla on uusi peli-ilta.

Kädet tärisi ja sanat takkuili, mutta kaikki antoivat aplodeja minulle. Jes!

Pettymys vai voitto, kumpaa on kun voittaa muut, mutta häviää kuitenkin yhdelle?

Miten ihanaa, se leipoi mun puolesta kakun ja kaikki rakasti sitä mangon makuista kakkua. *Onnen itkun parahdus

Kohti kestävää huippusuoritusta

Elli Miinin – LLT17SM

Ajoitus. Palautuminen. Rytmitys. Kolme asiaa, jotka kuvaavat miten voit saavuttaa parhaimman tuloksen niin urheilussa, työelämässä kuin henkilökohtaisessa elämässä, ja näin päästä huippusuoritukseen.

James Hewitt, yksi Nordic Business Forum 2018 puhujista, kertoi huippusuorituksesta ja siitä miten tärkeää on keskittää voimavaransa oikeisiin asioihin oikeaan aikaan. Hän vertasi tietotyötä kestävyysurheiluun, ja kertoi myös miten työntekijän terveys ja hyvinvointi vaikuttavat kognitiiviseen suoritukseen.

Huippusuoritukseen pääseminen vaatii itsetuntemusta ja selkeää päämäärää. On hyvä muistaa kolme olennaista asiaa, joiden avulla voit päästä huippusuoritukseen:

  1. Ajoita suoritus oikein
  2. Anna aikaa palautumiselle
  3. Seuraa omaa rytmiäsi

Ensinnäkin on tärkeää ymmärtää, että kun teemme kovasti töitä jonkun asian eteen, se pitäisi tehdä oikea- aikaisesti. Saamme parempia tuloksia samalla vaivalla, jos keskitämme suorituksemme oikeaan aikaan.

Toiseksi palautuminen on erittäin tärkeää. Täytyy antaa aikaa levolle, vaikka ei aina tuntuisi siltä. Tämä saattaa olla hankalaa ja vaatia itsekuria varsinkin silloin, jos ei koe tarvetta lepohetkelle.

Tärkeintä on kuitenkin löytää oma rytmi ja kuunnella sitä. Onpa kyse urheilusta tai työstä, pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, milloin itse on parhaimmillaan.

Aikaiset linnut & Pöllöt

Jokaisella ihmisellä on luonnostaan ominaisrytmi, joka saattaa vaihdella päivittäin jonkun verran. Mielenkiintoista on se, että harvoin huomioimme omaa rytmiämme kognitiivisessa suorituksessa, koska työvuorot ja aikataulut toimivat ristiriidassa oman luonnollisen rytmimme kanssa. Ominaisrytmin perusteella voidaan luokitella kaksi selkeästi toisistaan eroavaa tyyppiä: ”aikaiset linnut” & ”pöllöt”.

Nämä ”aikaiset linnut” ovat aamuihmisiä, jotka suosivat aamuja ja sen vuoksi heille luonnollinen ajankohta huippusuoritukselle on aamulla. ”Pöllöt” ovat puolestaan iltaihmisiä, jotka ovat parhaimmillaan iltaisin, ja heidän huippusuorituksensa ajoittuu iltaan. Pöllöjen luontainen päivärytmi on toisin sanoen päinvastainen aikaisiin lintuihin verrattuna. Valtaosa väestöstä sijoittuu johonkin näiden kahden ääripään välille.

Olipa luonnollinen päivärytmi mikä tahansa, voi rytmistä erottaa selvästi kolme erillistä vaihetta: huippupiste, alin vaihde ja keskivaihde. Huippupiste on paras aika keskittymiseen, tutkimiseen ja tuottavuuteen. Alin vaihde on puolestaan paras aika lepoon, palautumiseen ja pohdiskeluun. Keskivaihteella on hyvä mahdollisuus yksinkertaisten tehtävien tekemiseen, kuten sähköpostiin ja puhelimeen vastaaminen.

Keskity olennaiseen

Suurin ongelma on se, että emme kiinnitä huomiota rytmiin. Kognitiivinen suorituskykymme häiriintyy, koska kiinnitämme liikaa huomiota lopputulokseen. Tämä on suuri ongelma, koska ihmisten kognitiiivinen kyvykkyys tulee olemaan yhä tärkeämpää tulevaisuuden työssä. Useimmissa ammateissa työtä voidaan automatisoida, mutta jäljelle jäävä työ vaatii inhimillistä kyvykkyyttä, kuten monimutkaista ongelmanratkaisukykyä, yhteistyötaitoja ja luovuutta. Näiden kykyjen tuottamiseen tarvitaan hyvin levänneet ja keskittymiskykyiset aivot.

Todellinen uhka ei ole se, että koneet, kuten tekoäly, tekevät työtä ihmisen tavoin, vaan se, että me ihmiset yritämme tehdä työtä koneen tavoin. Tarvitsemme enemmän inhimillistä rytmiä työn ja levon välillä, jotta voimme olla luovia, sekä keskittyä työn ja levon väliseen tasapainoon. Tärkeintä on optimoida, ei maksimoida. Emme voi aina olla ”päällä”!

Hyvinvointi parantaa suoritusta

Stressi ja lepo vaikuttavat kaikista eniten kognitiiviseen suorituskykyyn. Ihmiset, jotka toteuttavat rytmiä työnteon ja levon välillä sekä voivat paremmin että suoriutuvat paremmin. Ei ole siis mikään yllätys, että suorituksesi kärsii, jos olet liian stressaantunut etkä nuku hyvin. Onkin tärkeä kysyä itseltään: Kuinka kulutan aikaani? Toiminko oman luontaisen rytmini mukaan?

Valtaosa on jumissa kognitiivisessa ”keskivaihteessa”, jolle on ominaista vaihtaa jatkuvasti tehtävää, juosta aikataulujen perässä, vastata puhelimeen, sopia tapaamisia, olla stressaantunut jne. Emme osaa vaihtaa pienemmälle tai korkeammalle vaihteelle silloin kuin pitäisi. Mikä on siis ratkaisu tähän ongelmaan?

Tässä muutama käytännön vinkki siihen, miten voit parantaa suorituskykyäsi:

  1. Aloita siitä, että aikataulutat keskittymistä vaativat työt siihen ajankohtaan, kun luontainen suoritustasosi on korkeimmillaan. Kiinnitä huomiota siihen, milloin olet parhaimmillasi ja millaisessa ympäristössä työskentelet. Minimoi keskeytykset!
  1. Ajoita lepohetket ja pohdiskelut sinne, missä luonnollisen rytmisi mukaan suoritustasosi on alimmillaan. Muista, että tehokkain tauko on aktiivinen, sosiaalinen ja luonnollinen.
  2. Aseta rajat toiminnallesi ja nuku 7-9 tuntia yössä. Uni on tehokkain tapa parantaa suoritusta. Riittävä uni ja hallittava stressi johtaa parempaan kognitiiviseen suoritukseen.

Maailma muuttuu, muutu sinäkin!

Elämme ajassa, jossa tulee tapahtumaan isoja muutoksia tulevaisuudessa. Yksi huolen aihe on se, miten nopeasti maailma muuttuu ympärillämme ja kuinka pysymme mukana tuossa muutoksessa? Ihmiskunta on aina elänyt ajassa, jossa teknologia korvaa ihmistä. Teknologia on aina mullistanut maailmaa. Tällä hetkellä muutos tapahtuu kuitenkin niin nopeasti, etten uskalla edes ajatella mitä vaaroja se tuo tullessaan.

On hyvä, että tästä transformaatiosta käydään julkista keskustelua. On tärkeää, että keskustelu on avointa ja läpinäkyvää. Näin voimme jokainen orientoitua maailmalaajuiseen muutokseen, mikä tavalla tai toisella koskettaa meitä jokaista, ja miettiä, miten jokainen voi omalla kohdallaan muuttaa toimintaansa, jotta pysyisimme mukana maailman myllerryksessä.

Toivon, että pystyisin omalta osaltani vastaamaan muuttuvan maailman vaatimuksiin itseni johtamisen ja elinikäisen oppimisen kautta. Menestys vaatii toimivaa strategiaa, ja siksi haluan kehittää oman elämäni strategian, jonka avulla pystyn etenemään niin opinnoistani kuin henkilökohtaisessa elämässäni itselleni parhaalla mahdollisella tavalla, omia ainutlaatuisia vahvuuksiani löytäen ja hyödyntäen. Haluan haasta itseni kasvamaan ja kehittymään. Haluan kantaa mukanani sellaista henkistä pääomaa, jonka saavuttaminen on ollut haastavaa, mutta palkitsevaa. Sellaista arvoa, jota ei rahalla saa…

Vaikka maailma muuttuu nopeasti ja osaamisvaatimukset vain kasvavat, on kuitenkin hyvä muistaa yksi asia: ei tarvitse olla täydellinen, riittää että tekee parhaansa!

Elämänohjeita pojille harmaahiuksen suusta

Patrik Luukkonen – LLT17SM

”Se kenen kanssa olet, niin hän on se, joka kasvattaa lapsenne. Lapset ovat tärkein projektinne.”

USA:n 44. presidentti Barack Obama esiintyi Helsingissä järjestetyssä Nordic Business Forum -tapahtumassa erittäin rauhallisena, tyynenä ja rutiininomaisesti. Ehkä se oli hänelle vain yksi rutiinikeikka, jossa hieman mielistellään suomalaista saunakulttuuria, kehutaan jääkiekon pelaajia ja pari kertaa piikitellään Donald Trumpia.

Jos minulta kysytään poliittista mielipidettäni, niin minut löytää Obaman ja Hiltonin värittämästä demokraatti kulmasta, mutta jokin uupui Obaman esiintymisestä torstaina. En usko, että olen suinkaan ainoa, joka on sitä mieltä, että harmaantunut Obama ei ollut terävimmillään esiintyessään Messukeskuksessa.

Tärkeimpiä pointteja oli suhteellisen vaikeaa löytää Obaman puheesta, koska keskustelu oli mielestäni jokseenkin ympäripyöreää. Muistiinpanoista tärkeimpänä nostaisin sen, että Obaman mukaan ”muutos lähtee alhaalta.” Pitänee paikkaansa, mutta ei minun odotuksiani ainakaan täyttänyt pääesiintyjänä. Skypen perustaja ja ns. haastattelijana toiminut Niklas Zennström myötäili esityksen ajan kiltisti ja ei juurikaan haastanut tätä erittäin hyvänä puhujana tunnettua Barack Obamaa.

Suurimmat aplodit Obama sai aikaan kehuessaan suomalaista koulutusjärjestelmää, joka onkin meille itsestäänselvyys. Sitä se ei ole Jenkeille, eikä monille muillekkaan valtioille. Trumpia Obama ei mielestäni maininnut kertaakaan, mutta oli selvää, kenestä hän puhui, mainittuaan muurit Meksikossa.

Obama ilmaisi huolensa ilmastonmuutoksesta, sitä Niklas Zennströmin kysyttyään, mutta kertoi myös tärkeän pontin siitä, että ei ole mitään hyötyä, jos pienet maat, kuten Suomi, Ruotsi ja Norja antaisivat kaikkensa esimerkiksi merien pelastamiseksi, jos isot maat esimerkiksi Venäjä Itämerellä ”ryssii” toimintansa ja tiputtaa kaikki myrkyt vesistöihin. Yhdyn tuossa mielipiteessä sata prosenttisesti Obamaan!

Lisäksi Obama mainitsi tekoälyn ilmeisestä haitasta ja esittikin kysymyksen, että kuinka uudelleen koulutetaan kaikki työttömäksi jäävät työntekijät. Suomessa vuoteen 2030 mennessä uudelleenkoulutettavia olisi noin miljoona suomalaista, niin voin vain kuvitella, millainen luku tämä globaalisti on.

Viesti, mitä Obama yritti saada läpi toimitusjohtajille, ja muille tapahtuman kohderyhmäläisille, oli: ”Jos et ole Einstein tai Picasso, niin opit helpoiten lähimmästä ihmissuhteesta.” Jos ihmissuhteista ei ole oppinut tekemään kompromisseja, tulee niitten tekeminen olemaan vaikeampaa työelämässäkin.

Oivallukset ja muutokseni elämässä ja työelämässä toimimiseen Nordic Business forumiin liittyen.

  • Kuinka tärkeätä se voikaan olla? James Hewitt:n puheessa kävi hyvin ilmi, missä roolissa lepo on, jotta voidaan saavuttaa huippusuoritus. ”Lepää, vaikka ei tuntuisi siltä, että pitäisi levätä.”
  • Ihmisenä olen ehkä enemmän ambivertti, kuin intro- tai ekstrovertti. Introverttiys vetää kuitenkin sen verran enemmän, esimerkiksi keskustelutilanteissa, koska saatan helposti jättäytyä hieman taka-alalle keskusteluissa. Sitä tulee parantaa ja olen sen huomannut jo aikaisemminkin ja prosessi on jo osin käynnissä.
  • ”Sen sijaan, että tyydyt onnistumiseen, kysy aina kollegoilta puutteita ja mahdollisia”. virheitä työhösi liittyen. Gary Hamel painotti tätä puheessaan ja aion myös ottaa neuvosta vaarin.
  • Konfliktitilanteissa olen enemmän sitä tyyppiä, joka löytää virheet ympärillä olevista haittatekijöistä. Uskon, että aikaisempi urheilu-ura voi myös vaikuttaa tähän. Sheila Heen havainnoi mielestäni tätä erinomaisesti puheessaan.
  • Steven Kotler sanoi Steve Jobsin toimineen ikään, kuin piraatti Mac:ä lanseeratessaan. Hieman siis saisi olla myös ”rebel” toimiessaan markkinoilla.

Kuinka olla parempi versio itsestäsi?

Tytti Okkonen – LLT17SH

Kehomme muuttavat mielemme, mielemme muuttavat käyttäytymistämme ja käyttäytyminen muuttaa tuloksemme, sanoi sosiaalipsykologi Amy Cuddy, yksi pääpuhujista Nordic Business Forumissa 2018 Helsingissä.

Amy Cuddy on opiskellut kuinka kehonkielemme ei ainoastaan viesti toisille henkilöille, vaan myös meille itsellemme. Mieli ja keho ovat jatkuvassa kommunikoinnissa keskenään.

Jo lapsesta lähtien onnistumisen tunteita tuntiessamme heitämme automaattisesti kädet ilmaan, joka lisää suuruuden tunnetta. Puheessaan hän nosti esille, kuinka ”voimakkaat” ja ”laajat” asennot auttavat olemaan paremmin läsnä stressaavissa tilanteissa, muuttamaan käyttäytymistämme, ajatuksiamme ja tunteitamme.

Jos laajennat vartalon asentoasi, tunnet olosi voimakkaammaksi. Tästä esimerkkinä Amy Cuddy nosti esille Wonder Woman voima-asennon, selkä suorana kädet lanteilla jolloin voit olla rohkeimmillasi.

Amyn mukaan ennen stressaavia tilanteita tulisi kiinnittää huomiota fyysiseen valmistautumiseen. Kun vartalomme asento on lyyhistynyt, tunnemme olomme pieniksi ja voimattomaksi. Alakuloista ihmistä usein neuvotaankin terapiaan mennessä ensimmäiseksi suoristamaan ryhtinsä. Kiinnittämällä enemmän huomiota voima-asentojen käyttöön on suuri vaikutus jaksamiseemme.

Esimerkkinä hän kertoi työhaastattelusta, joka usein koetaan stressaavana tilanteena. Yleisimpänä keinona stressin lievittämiseksi käytämme päänsisäistä preppausta. Kuitenkin useiden tutkimusten mukaan, henkilöt jotka kävivät ennen työhaastattelua rauhallisessa paikassa seisomassa voima-asennossa, eli kädet ylhäällä ja jalat erillään kahden minuutin ajan, pärjäsivät haastattelussa paremmin kuin toiset hakijat.

Kun liikut suuresti, tunnet olosi voimakkaaksi, itsevarmaksi, iloiseksi ja tunnet olevasi enemmän vastuussa.

Kun olemme läsnä, puheemme ja kehonkielemme kietoutuvat yhteen ja toimivat harmoniallisesti. Olemme vakuuttavampia ilman ylimielisyyttä, uskomme omaan sanomaamme ja kommunikoimme rauhallisemmin. 

Silloin kun puhumme totta, olemme todella aidoimmillamme.

Amyn mukaan itsevarmuuden rakentaminen lähtee pienin askelin, hän rohkaisee kaikkia esittämään sitä, kunnes sinusta tulee se.

Ole siis rohkea ja seiso tarpeeksi kauan.

Nordic Business Forumissa 2018 oli paljon mielenkiintoisia ja vakuuttavia puhujia. Näiden kahden päivän aikana opin paljon uusia asioita, joita aion hyödyntää tulevaisuudessani.

Tärkeimpänä mieleen jäi ajatus, että jokainen meistä on oma yksilöllinen persoona.

Kuinka siis olla paras versio itsestäsi?

Taistele, työskentele ja opi, mutta muista ettet voi toimia kuten kone. Ole armollinen itsellesi ja muista myös levätä. Parhaiden suoritut, kun löydät oman rytmisi.

Ei ole väliä oletko introvertti vai ekstrovertti. Kun tunnet itsesi, tiedät missä ja miten toimit parhaimmillasi. Mutta muista myös, että meillä kaikilla on eri tapoja ja tyylejä työskennellä. Kunnioita myös heitä ja anna heille tilaa olla oma itsensä.

Pala palalta voit voittaa omat pelkosi.

Ollaksesi hyvä johtaja, sinun täytyy olla ensin hyvä palvelija. Pyri positiiviseen eroavaisuuteen. Tee win-win strategioita, joka vapauttaa luovan mielikuvituksen.

Herätä halu toisissa olemaan parhaimmillaan.

Oppiminen tulee itsestäsi, keskity ja kasvata niitä taitoja mitä osaat jo.

NBF

Niko Hannus – LLT17SH

Valitsin Aswath Damodaranin puheenvuoron siitä syystä, että hän erottui esitystavaltaan muista. Hänen puheensa oli todella selkeää ja helposti ymmärrettävissä sekä hänellä oli jokaiseen kohtaan aivan loistavat esimerkit.

Puheenvuoron pääaiheena oli strategia. Puheenvuoro syventyi eritoten siihen, miten yritykset käyttäytyvät elinkaarensa aikana ja miten yrityksen arvo määritetään.

Seuraavaksi hänen esittämiään minua kiinnostavia näkökantoja aiheesta.

Nuoret yritykset yrittävät olla vanhoja pitempi aikaisia yrityksiä ja vanhat yritykset yrittävät olla nuoria uudelleen. Yritykset pienentävät arvoaan yrittämällä olla jotain mitä ne eivät voi olla. Vanha yritys ei pysty olemaan uudelleen uusi yritys, vaikka kuinka yrittäisikin tehdä kasvonkohotuksia.

Uudet yritykset tuppaavat usein toimimaan toimintansa alussa tyhmästi eivätkä he mieti seuraamuksia. Jos uusi yritys nousee nopeasti kypsäksi yritykseksi, se tulee useimmiten myös muuttumaan nopeasti laskevaksi yritykseksi.

Vasta silloin, kun yritys on kypsä sen kannattaa alkaa keskittymään taloudellisiin lukuihin. Yrityksen ei ole pakko tehdä rahaa heti alusta alkaen, mutta lopulta sen on tehtävä rahaa pysyäkseen pystyssä.

Yksi mielenkiintoisimmista ajatuksista hänen puheessaan oli, että yrityksen arvo ei koostu pelkästään yrityksen taloudellisista numeroista. Yrityksen arvo tulee sen tarinasta ihan yhtä lailla, mitä se tulee sen taloudellisista luvuista. Tarinan avulla nuoremmat yritykset luovat itselleen arvoa, vielä kun heillä ei ole suurta numeraalista arvoa. Kypsissä yrityksissä numerot määrittävät yrityksen arvon.

Puheenvuoronsa loppuun Damodaran puhui Amazonista. Hänen mielestään yritys on muuttunut siitä, mitä se oli aluksi. Amazon ei ole enää vähittäismyynti yhtiö vaan, muitten yritysten tuhoamisalusta.

Minulle tuli myös muutamia henkilökohtaisia oivalluksia tämän Nordic Business Forumin aikana, joista meinaan ottaa vaarin. Sain pari oivallusta James Hewittin puheenvuorosta. Ensimmäinen oivallus oli, että jos haluat helpolla tapaa nostaa suoritustasi, sinun kuuluu ottaa huomioon mihin aikaan päivästä olet parhaimmillasi. Eri ihmiset ovat korkeimmalla suoritustasolla eri aikaan päivästä.

Toinen oivallus Hewittin puheenvuorosta oli se, että jos haluaa tehdä huippusuorituksen, täytyy osata ajoittaa voimansa oikeaan paikkaan. Tästä hän käytti esimerkkinä hänen asiakkaansa pyöräkilpailua. Jos kilpailun aikana polkee liian lujaa silloin, kun ei tarvitse ei voimat tule riittämään silloin kun täytyisi antaa kaikkensa.

Viimeisimmän oivalluksen sain Barack Obaman puheenvuorosta. Suomessa köyhinkin lapsi voi mennä yhteen maailman parhaista kouluista. Tästä ajatuksesta mieleeni tuli se, miten hyvin asiat tosiaan ovat Suomessa muihin maailman kolkkiin verrattuna. Kun Suomessa on luotu kaikille mahdollisuus opiskella maksutta, tulisi kaikkien ihmisten vähintäänkin ottaa kaikki irti opiskelusta.