Optimise, Don’t maximise

Milla Karvonen – LLT17SM

Nordic Business Forumissa mielenkiintoisin aihe oli huippusuoritus. Oli mielenkiintoista kuulla aiheesta ja se herätti ajatuksia, varsinkin se miten ihmiset ovat riippuvaisia elektroniikkalaitteista ja sellainen on lähes koko ajan käytössä arkipäivissämme. Esimerkiksi vaikka puhelinta ei koko ajan konkreettisesti käyttäisi, niin se todennäköisesti on jossain lähellä ja siihen saapuvaan ilmoitukseen reagoidaan välittömästi. Jatkuva elektroniikan käyttökin voi lisätä stressiä ja siksi varsinkin työpuhelin olisi hyvä olla kiinni tai poissa näkyvistä vapaa-ajalla. Tällöin saisi levättyä eikä oltaisi aina ns. ”on” tilassa.

Noin 25 minuutin työskentelyn jälkeen kannattaisi pitää 5 minuutin tauko, jotta jaksaminen olisi huipussaan. Tauot ja itsestään huolehtiminen kaikin tavoin on tärkeää, sillä ihmiset eivät voi toimia kuten koneet. Taukoja pitäisi olla kolmenlaisia: aktiivisia ja sosiaalisia sekä taukoja ulkoilmassa.Yöunien tärkeys on myös mittaamaton jaksamisen kannalta. Mietitään tilannetta, jossa koko suuren työpaikan henkilöstö on nukkunut todella huonosti edellisen yön aikana ja kaikkien työpanos on vain 50% normaalista työpanoksesta. Käytännössä puolet päivän tehtävistä jää tekemättä tai ne tehdään huolimattomasti. Esimerkki on erittäin kärjistetty, mutta pointtina on korostaa jokaisen työntekijän tärkeyttä ja sitä, että ei voi ajatella jonkun muun tekevän enemmän töitä, kuin itse tekee.  Huippusuorituksen saavuttaminen on mahdotonta ilman tätä kaikkea.

Stressin hallitseminen on myös tärkeä, vaikkakin vaikea kyky. Harvoin sitä pystyy estämään tai hallitsemaan täysin, mutta se on hyvä tiedostaa. James Hewitt mittasi puheensa aikana keskittymistään sekä stressiä päässä olevan laitteen avulla. Keskittyminen oli hyvin epätasainen ja stressi korkea sekä tasainen, mutta sitä ei esityksestä huomannut, joten hän luultavasti osaa hyvin hallita stressiä.

Itsensä vertailu muihin on myös erittäin huomattava tapa heikentää omaa työpanostaan. Hewitt käytti puheessaan tässä esimerkkinä erästä henkilöä, joka pyöräili kilpaa. Hän sai paljon huonompia tuloksia, kun yritti seurata muiden rytmiä. Heti kun hän otti itselleen sopivia taukoja ja löysi oman rytminsä, hänen suorituksensa paranivat huomattavasti.

Vaikka joku toinen jaksaisi hoitaa usean tehtävän yhtä aikaa mallikkaasti ilman ongelmia, ei tarkoita, että sinunkin olisi pakko jaksaa. Kaikki ihmiset ovat erilaisia ja heidän työskentelytapansakin on, jokainen hoitaa työt parhaalla mahdollisella tavallaan. On hyvä osata optimoida tehtävät hyvin mieluummin kuin maksimoida.

Omia pohdintoja Nordic Business Forumista

Nordic Business Forum antoi monenlaisia näkökulmia erilaisiin asioihin, mutta mitä itseeni tulee, niin ainakin voisin vähentää itseni vertailua muihin. Koulussa helposti miettii, kun toinen opiskelija vastaa tehtävään ensin ja hänellä on loistava vastaus. Silloin herää itselle kysymys: Kehtaanko itse enää sanoa mitään? vaikka tehtävässä ei olisi vääriä vastauksia. Tällaisissa tilanteissa pitäisi ajatella kaikkea uuden oppimisena, eikä epäonnistumisena.

Olen myös erittäin aktiivinen elektroniikan, eteenkin älypuhelimen käyttäjä, jonka vähentäminen varmasti auttaisi arjessa. Esimerkiksi koulutehtävien teon ajaksi laittaisi puhelimen äänettömälle ja poissa näkyvistä. Luultavasti tehtävät tulisi nopeammin valmiiksi ja vapaa-aikaa olisi enemmän.

Minulla on myös tapana haalia paljon tehtäviä itselleni joka puolelta tai sopia tapaamisia ystävieni kanssa päivittäin. Täytyisi delegoida asioita selkeämmin, että kaikki tehtävät, harrastukset ja muu vapaa-aika olisivat hyvin balanssissa keskenään ja stressiä ei kertyisi turhista asioista. Mielestäni jokaisen minun kaltaisen ihmiseni, joilla on taipumusta tällaiseen, tulisi pitää mielessä tämä tekstin otsikko ”OPTIMISE DON’T MAXIMISE”.

Avain kestävään suoristuskykyyn

Marika Ronkainen – LLT17SM

Olin katsomassa Nordic Business Forumia keskiviikkona 26.9.2018. NBF on kaksipäiväinen liike-elämän konferenssi, joka järjestetään vuosittain Helsingissä. Ensimmäinen NBF järjestettiin vuonna 2010. NBF on erittäin suosittu tapahtuma, se keräsi tänä vuonna katselijoita paikanpäälle 7 500 osallistujaa, verkossa katselijoita oli monia kymmeniä tuhansia.

James Hewitt

Esiintyjänä toimi James Hewitt joka tuli tunnetuksi tutkimalla, kuinka työntekijöiden terveys sekä hyvinvointi vaikuttavat heidän suoritukseensa tietotyön tekemisessä. James kertoi, ettei aina voi olla ’’päällä’’.

Erään tutkimuksen mukaan 79% ihmistä katsoo puhelintaan 15 minuutin sisällä heräämisestään. Joudun itsekin myöntämään, että herättyäni tulee aina katsottua puhelinta pahimmillaan monta tuntia. James kertoi, että rajoitamme suoristuskykyämme.

Hän painotti, että on erittäin tärkeää panostaa yhteen asiaan, oikeaan aikaan. Jos ihminen on liian stressaantunut, sillä on jälkiseuraukset. Ei nuku hyvin, jonka jälkeen ei pysty toimimaan tuloksellisesti.

James kertoi, että useimmissa ammateissa 30% työstä voitaisiin jo hyvin automatisoida. En olisi itse voinut uskoa, että jopa 30% voitaisiin automatisoida, sillä mielestäni robotiikka on niin aluillaan vielä.

On hyvä nukkua 7-9 per yö sekä olla aktiivinen, sosiaalinen sekä pitää taukoja työssä. Mikä on totta, jos ei aktiivisesti tee asioita on entistä väsyneempi koko ajan. On omasta mielestäni erittäin tärkeää, että nukkuu yöt hyvin, on sosiaalinen ja muistaa pitää taukoja. Tutkimuksen mukaan korostettiin työtapaturmien minimoimisen merkitystä sekä korostettiin nykyisten työpaikkojen vahingollisia vaikutuksia työntekijöiden tuottavuuteen. Tutkimukseen oli osallistunut yli 40 000 työntekijää 300:n eri toimistorakennuksesta. Myös minun mielestäni työhyvinvoinnista ja työtapaturmien ennaltaehkäisystä on äärimäisen tärkeää pitää huolta.

Tekoäly, uhka vai mahdollisuus?

Samu Sirviö – LLT17SH

Tämän vuoden nordic business forum järjestettiin Helsingissä 26. ja 27. syyskuuta. Aiheena olivat strategia, huippusuoritus ja tekoäly. Tätä kaksi päiväistä tapahtumaa seurasimme Kajaanin biorexissä järjestetyssä live stream tapahtumassa. Itsestäni erityisen mielenkiintoiseksi aiheeksi nousi tekoäly.

Tekoälyt ovat nykyään lisääntymässä huimaa vauhtia ja niihin törmääkin jo päivittäin. Kuten tekoäly asiantuntijat sanoivat, meidän ei tulisi aliarvioida tekoälyjen lisääntymistä. Vaikka tekoäly onkin melko uusi keksintö niin uskon silti, että se mullistaa maailmaa tulevaisuudessa suuresti. Tekoälyä käytetään nykyään erittäin laajasti eri aloilla esim. lääketeollisuudessa analysoimaan ihmisten tutkimustuloksia ja näin nopeuttamaan diagnoosien valmistumista. Vastakohtana lääketeollisuudelle sitä käytetään myös jätteidenlajittelussa, jossa robotit poimivat jätteitä liukuhihnalta. Tekoälyä käytetään sellaisissa toiminnoissa, joissa sitä ei edes tulisi ajatelleeksi kuten, kasvojen tunnistus, puheohjaus, chattibotit ja erittäin tarkasti yksilöille kohdennettu markkinointi. Tekoälyn yksi parhaista puolista on se, että sitä voidaan käyttää monimutkaisten ja pitkälle kantavien päätösten tekemiseen. Päätöksen teossa tekoäly käy kaikki mahdolliset vaihtoehdot läpi ja vertailee niitä keskenään, kun taas ihminen ei pysty käsittelemään kaikkia vaihtoehtoja niin laajasti. Tekoälyltä taas ei löydy maalaisjärkeä eikä luovaa kykyä toimia. Tässä onkin tekoälyn ja ihmisen suurin ero.

Mielipiteeni tekoälyn tarpeellisuudesta ja sen tuomista mahdollisuuksista on aika ristiriitainen. Mielestäni on mielenkiintoista seurata, kuinka huimaa vauhtia tekoäly ja tekniikka ylipäänsä nykypäivänä kehittyy. Koko ajan keksitään ja kehitetään uusia laitteita ja ohjelmia, joilla voidaan helpottaa/korvata jokin toiminto/tehtävä. On hienoa, että tulevaisuudessa on mahdollista teettää tekoälyllä yksinkertaisia, rutiininomaisia ja paljon aikaa vieviä työtehtäviä. Tämä mahdollistaa sen, että työntekijöiden työtehtäviä voidaan uudistaa ja he voivat käyttää työaikansa tehokkaammin tärkeissä tehtävissä. Tekoälyn lisääntymisen ja kehittymisen seurauksena ihmisiä jää kuitenkin paljon työttömäksi ja heitä pitäisi ennaltaehkäisevästi uudelleen kouluttaa ennen suuria työttömyysaaltoja.

Mielestäni tekoälyn tarpeellisuutta on vaikea yksiselitteisesti arvioida, koska siinä on paljon hyviä, kuin huonojakin puolia. Tekoäly helpottaa varmasti jokaisen ihmisen arkea jollakin tavalla, mutta missä menee se raja, jolloin tekoäly tekee jo liikaakin meidän puolesta asioita? Mielestäni ihmiset laiskistuvat ja epäsosialisoituvat, kun kaiken voit tehdä kotisohvalta napin painalluksella tai puheohjauksella. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, mitä varten ihmiskunta on aina pyrkinyt kehittämään uusia asioita ja tapoja toimia. Tietenkin helpottaakseen omaa elämäänsä ja tehdäkseen asioista helpompia ja vaivattomampia. Onko tämä sitten huono vai hyvä asia? Sen päättäköön jokainen itse.

To be ”on” or not to be

Janita Käsmä – LLT17SM

Nordic Business Forum on kansainvälinen liike-elämään kohdistuva tapahtuma, joka järjestetään vuosittain. Tapahtumaan osallistuu liveyleisön lisäksi useita tunnettuja livepuhujia sekä myös verkkoyleisöä. Tämän vuoden aiheina oli strategia, tekoäly sekä huippusuoritus. Tutustuimme aiheisiin jo hieman meille annetun ennakkotehtävän kautta.

Nordic Business Forumin live streamauksessa mielenkiintoni herätti parhaiten James Hewitt:n pitämä esitys. Hän puhui meitä jokaista koskettavaa, enemmän tai vähemmän, aihetta siitä kuinka niin sanotusti oletetaan, että olemme kuvitellussa ”on” -tilassa. Miksi sitten näin oletetaan?

Tällä hetkellä elämme verkossa ja lähes konkreettisesti puhelimessamme kiinni. James Hewitt sanoo luennon alussa, että erään tutkimuksen mukaan lähes 79 prosenttia ihmisistä selaa ja katselee älypuhelintaan viidentoista minuutin sisällä aamulla herättyä. Myös minä kuulun tähän 79 prosenttiin, joiden päivä alkaa älypuhelinta selatessa.

Nykypäivänä ei ole hetkeä jolloin älypuhelin ei kulkisi mukanamme, ei edes niinä hetkinä joihin älypuhelin ei kuulu, sillä 42 prosenttia ihmisistä myöntää käyttävänsä sähköpostia sinä aikana kun käyvät vessassa. Kyllä, myönnän kuuluvani myös tähänkin edellä mainittuun ryhmään. Koko ajan tarvitaan jotain tekemistä ”ajan tappamiseen”. Erään tutkimuksen mukaan joka kuudes minuutti selaamme läpi yhteisöpalveluita, eli sosiaalisen muun muassa sosiaalisen mediankanavia (snapchat, instagram, whatsapp).

Mitä tämä sitten aiheuttaa meissä, kun olemme jatkuvassa ”on” -tilassa? Uupumista sekä stressiä.

Me emme yksinkertaisesti voi emmekä kykene siihen. Ihmiset eivät toimi niin kuin robotit. Puhuessaan Hewitt kehotti meitä useaan otteeseen keskittymään yhteen asiaan yhtä aikaa. Kun keskitytään yhteen asiaan ja suunnataan kaikki toiminta juuri sillä hetkellä olennaiseen, saavutetaan tuloksellista toimintaa. Jos aina vain sähellämme, emmekä keskity mihinkään, emme saa aikaan mitään tuloksellista vaan sen sijaan teemme asioita ainoastaan hieman sinne päin. Esimerkiksi kun opiskelemme meidän ei tulisi antaa keskittymisemme herpaantua älypuhelinten takia. Kun suuntaamme kaiken keskittymisemme opiskeluun, saamme siitä enemmän irti ja onnistumme paremmin.

Tarvitsemme lepoa, jotta jaksamme keskittyä. Tarvitsemme elämäämme rytmiä, että jaksamme. Jatkuva ”on” -tilassa oleminen vaikuttaa elämäämme ja sen laatuun negatiivisesti. Ensimmäinen asia jossa se näkyy negatiivisesti on unen laatu, ja kuten meistä jokainen tietää, uni on sidonnaisena kaikkeen meidän elämässämme. Ilman minkäänlaista rytmiä aiheutamme itsellemme jatkuvaa stressiä joka vaikuttaa nukkumiseen ja huonosti nukkuminen vaikuttaa automaattisesti meidän vireyteen. Ihmisen ollessa kahdeksantoista tuntia hereillä, suorituskyky on miltei sama kuin ihmisen ollessa humalassa. Kun rytmitämme työn ja levon, me myös voimme paremmin. Voimalla paremmin myös suorituskykymme paranee.

Nämä asiat huomaan omassa elämässäni, selailen sosiaalista mediaa aina ennen nukkumaanmenoa sekä suurimman osan päivästä. Olen huomannut kuinka se vaikuttaa unen laatuun ja sitä kautta vireyteen, joka näkyy koulussa. Energiaa ei yksinkertaisesti ole, että jaksaisi keskittyä olennaiseen. Keskittyminen herpaantuu jatkuvasti ja ennen kuin huomaankaan, olenkin jo selailemassa instagramia.

Olen tietoinen siitä, kuinka käytän suurimman osan päivästäni puhelimen äärellä ja miten se vaikuttaa jaksamiseeni muun muassa koulussa. Omistamassani älypuhelimessani tuli uusimman päivityksen mukana sovellus, jota hyödyntämällä pystyy tarkkailemaan ja seuraamaan päivittäistä ruutuaikaansa. Sovelluksessa on myös ominaisuus jonka avulla pystyy rajoittamaan pääsyä valitsemiinsa yhteisösovelluksiin, omassa tapauksessani instagram, snapchat, whatsapp ja ylipäätään internet, tietyn käyttöajan umpeen mennessä. Tänään asetin itselleni päivittäiseksi käyttöajaksi jokaiselle sovellukselle neljä tuntia.

Haluan etten viettäisi ajastani niin paljoa puhelimen äärellä, vaan sen sijaan keskittyisin paremmin ympärilläni tapahtuviin asioihin. Hyvänä esimerkkinä kouluun ja opiskeluun. Kun saan vähennettyä päivittäistä ruutuaikaani vapaa-ajalla, vähentyy se myös opiskelussa automaattisesti.

Olen erittäin helposti stressaava ihminen ja sen takia haluaisin sitä vähentää. Jatkuvaa ”on”-tilaa ylläpitämällä tiedostamatta kerään itseeni ylimääräistä stressiä. Koulu on minulle tärkeää ja haluan panostaa siihen parhaalla mahdollisella tavalla. Kun koulustressin lisäksi haalin turhaa ylimääräistä stressiä ja sitä kautta aiheutan hallaa unen laadulleni, en jaksa huonon vireyteni takia keskittyä.

Miten voin vaikuttaa omaan huippusuoritukseeni?

Mari Karppinen – LLT17SH

Nordic business forum- tapahtuma pidettiin tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Tapahtuma järjestettiin Helsingissä ja se kesti kaksi päivää. Olen aiemmin kuullut tapahtumasta ja se on vaikuttanut todella mielenkiintoiselta, mutten ole koskaan ollut seuraamassa sitä. Tänä vuonna pääsimme seuraamaan tapahtuman live striimausta Kajaanin Biorexiin. Kajaanin ammattikorkeakoulu oli mahdollistanut opiskelijoilleen tämän tilaisuuden. Lisäksi Kajaanin amk:n opiskelijoista koostuva projektiryhmä oli yhdessä opettajien kanssa järjestänyt Biorexiin tarjoilua tauoille, sekä työpajoja koululle, joissa käytäisiin vielä syvemmin läpi mielenkiintoisia teemoja esitysten tiimoilta.

Aihe, joka kiinnosti minua kokonaisuudessaan, oli huippusuoritus. Tätä aihetta käsitteli moni esiintyjistä. Sain hyviä ajatuksia ja vinkkejä, miten voin muuttaa omia työskentelytapoja paremmiksi ja helpommiksi itselleni. Kaikki elämän osa-alueet vaikuttavat siihen, kuinka hyvin suoriutuu esimerkiksi haastavasta tilanteesta töissä, tai kotona. Jos jokin elämän osa-alue on huonossa tilassa, on hankalaa tehdä huippusuoritusta ja yltää uudelle paremmalle tasolle tekemisissään. Meidän tulisi nukkua riittävästi, syödä hyvin ja terveellisesti, sekä harrastaa liikuntaa tarpeeksi, jotta kehomme ja mielemme olisivat valmiina muihin haasteisiin. Omasta itsestäni olen huomannut sen, miten paljon ruokavalio ja liikunta vaikuttavat ihan normaalistakin arjesta suoriutumiseen. Silloin kun olen syönyt terveellisesti ja jaksanut harrastaa liikuntaa, saan paljon enemmän asioita tehtyä ja pystyn keskittymään paremmin. Silloin kun liikunta on jäänyt vähemmälle ja on syönyt vähän mitä sattuu, helposti siirtää asioita toiseen päivään ja moni juttu jää ihan viimetipassa tehtäväksi ja keskittyminen herpaantuu nopeasti ja pienistä asioista.

James Hewitt sanoi esityksessään hienosti, ”We can’t always be on”. Nykypäivänä teknologiasta ja mobiililaitteista on tullut meille arkipäivää. Me olemme joka hetki tavoitettavissa. Stressin poistamiseksi ja hyvän keskittymiskyvyn säilyttämiseksi meidän tulisi pistää asioita tärkeysjärjestykseen. Välillä on parempi pitää puhelinta äänettömällä, jolloin voimme keskittyä hetkeen ja siihen asiaan, mitä olemme tekemässä juuri nyt.

Nordic business forumissa puhuttiin myöskin esiintymiseen valmistautumisesta ja hyvästä esiintymisestä. Miten itsestään voisi saada mahdollisimman hyvän ja varman esiintyjän? Hyvän esityksen pohjana on tietenkin perusteellinen perehtyminen aiheeseen. Olo on itsevarmempi, kun tietää esittämästään aiheesta laajasti. Tällöin osaa myös vastata kysymyksiin itsevarmasti. Esiintyessä pitää olla läsnä. Läsnäolo paljastaa paljon esiintyjästä. Vaikka olisi kuinka hyvä puhuessaan, se ei ole vakuuttavaa, mikäli esiintyjä ei ole tilanteessa täysillä mukana. Ennen esitystä olisikin hyvä saada sekä keho, että mieli valmiiksi esitykseen. Hyvä valmistautuminen on edellytys hyvälle esiintymistilanteelle.

Meitä ihmisiä on erilaisia ja erilaiset ihmiset työskentelevät eri lailla. Meidän pitäisi ymmärtää jokaisen tapaa työskennellä. Susan Cain puhui esityksessään introverttien ja ekstroverttien eroista ja kuinka näiden ihmistyyppien ymmärtäminen helpottaa yhdessä työskentelyä. Ekstrovertit ovat hyvin sosiaalisia ja ovat kotonaan ihmisten keskellä. He saavat asiansa helposti esille palavereissa. Introverteille oman mielipiteen julkituominen palaveritilanteessa saattaa olla haastavaa. Heidän kannattaisi kokeilla kertoa asiansa heti palaverin alussa, jolloin asian saa kerrottua heti ja voi hyvin keskittyä loppupalaveriin. Introvertit pitävät enimmäkseen työskentelystä itsekseen tai pienissä ryhmissä. Varsinkin suurissa yrityksissä olisi hyvä olla sekä avointa tilaa, että omia työskentelytiloja, jotta kaikkien työnteko olisi mieluista. Jotkut ihmiset tietävät olevansa joko introvertti tai ekstrovertti. Useinkaan emme osaa laittaa itseämme kumpaankaan kategoriaan. Tällöin olemme ambivertteja, eli olemme kokonaisuus kummastakin vaihtoehdosta. En ole aikaisemmin ajatellut itseäni intro- tai ekstroverttinä, mutta tämä esitys sain minut miettimään aihetta. Olen varmasti ambivertti, eli vähän kumpaakin. Kuitenkin koen, että olen suurimmaksi osaksi introvertti, jolle yksin tekeminen on helpoin tapa työskennellä. Susan Cain on kirjoittanut kirjan Quiet. Hänen esiintymisensä Nordic business forumissa oli mielenkiintoinen ja haluan ehdottomasti lukea hänen kirjansa.

Huippusuoritus on mielenkiintoinen ja laaja aihe, josta voisi kirjoittaa useammankin sivun. Tässä on kuitenkin ylhäällä ne asiat, jotka koin itselleni tärkeimmiksi ja jotka herättivät eniten ajatuksia kaikista Nordic business forumin esityksistä. Oli ihan mahtavaa, että me opiskelijat pääsimme seuraamaan striimauksia, ja toivottavasti tämä toistuu ensi vuonna, jolloin NBF järjestetään kymmenennen kerran.

We can´t always be on

Taneli Rautio – LLT17SM

Kävin katsomassa James Hewittin puheen “The Key to Sustainable High Performance”. Saimme ennakkotehtävässä aiheeksi huippusuorituksen, jonka pohjana toimi Aki Hintsan teos “Voittamisen Anatomia”. Esiintyjälistaa katsellessani huomasin, että kyseinen Hewitt on töissä Hintsan itse perustamassa yrityksessä Hintsa Performance. Tästä syystä tuntui luontevalta käydä katsomassa juuri tämä puheenvuoro.

Esityksestä jäi mieleen moniakin seikkoja. Sanat puhelimesta ja eritoten sosiaalisen median käytöstä sai minut kuitenkin todella ajattelemaan omaa arkeani. Hän mainitsi, miten haastavaa ihmisten on toimia täydellä kapasiteetillään, kun tarkastelemme puhelintamme lähes, joka välissä. On väistämätön tosiasia, että jokainen puhelimen vilkaisu etäännyttää meidät silloisesta hetkestä ja paluu esimerkiksi työ- tai koulutehtävään on joka kerta haastavampaa uppouduttuamme somen ihmeelliseen maailmaan ja ajatustemme karattua toisaalle. Herää kysymys siitä, miten voimme ikinä keskittyä tekemiseemme täysillä näiden eri laitteiden läheisyydessä ja kuinka merkittävä osuus niillä loppupeleissä onkaan meidän tehokkuuteemme?

Mitkä sitten ovat osasia huippusuorituksen saavuttamiseen? Hewitt puhui low gearista, middle gearista ja high gearista. On ilmiselvää, ettemme voi aina toimia täydellä vaihteella, vaan meidän on opittava jaksottamaan työskentelyämme jaksaaksemme. Välillä on pakko levähtää ja vaihtaa pienemmälle vaihteelle. Pienikin tauko päivän aikana voi tehdä lähes ihmeitä. Se miten nopeasti pääsemme takaisin vauhtiin ja toisinpäin, rauhoitettua itsemme, on yksilöllistä. Näin on joka tapauksessa tehtävä, jos ei itsemme takia, niin vähintäänkin työpaikan edun vuoksi, sillä jatkuva stressi ja väsyminen alkaa väistämättä heijastua työpanokseemme. Yritämme työskennellä kuin koneet. Emme ole. Tarvitsemme lepoa, Hewitin mukaan sen kanssa tulee olla kurinalainen, 7-9 tuntia yössä.

On siis pääteltävissä, että avain kestävään huippusuoritukseen on sujuva tanssiminen näiden eri vaiheiden välillä. Hänen mukaansa meidän jokaisen on löydettävä oma rytminsä ja seurattava sitä. Jotkut pääsevät helposti ” korkealle vaihteelle”, jotkut jumittavat menemään ” keskivaihteella” pitkään ennen pääsyään korkealle vaihteelle. Joidenkin ihmisten on helppo siirtyä vapaa-ajalle, joillakin työ jää helposti urkkimaan taka-alalle. On siis löydettävä tasapaino näiden kaikkien eri vaihteiden välillä.

Puheen alussa hän toi esiin mielenkiintoisen esimerkin naispuolisesta amatöörikilpapyöräilijästä, joka osallistui kahdesti maailman haastavimpaan amatööripyöräilykilpailuun. Hänen tavoitteenaan oli sijoittua kahdenkymmenen parhaan joukkoon. Ensimmäisellä kerralla hän jäi melko kauaksi tavoitteestaan, vaikka kaiken piti olla kunnossa. Miksi? Jälkikäteen hän kertoi Hewitille, ettei malttanut seurata omaa rytmiään, vaan antoi muiden suorittamisen vaikuttaa omaansa. Tämä sai hänet polkemaan liian lujaa omaan kuntoonsa nähden ja ennen kaikkea väärissä kohdin kisaa, vaikuttaen hänen lopputulokseensa merkittävästi. Tämä on hyvä konkreettinen esimerkki siitä, miten näiden eri vaihteiden kanssa tulisi toimia. Toisella kerralla hän otti opikseen virheistään, saavuttaen tavoitteensa, jopa ylittäen sen.

Urheiluhaastatteluja katsellessaan kuulee jatkuvasti siitä, miten urheilijat kertovat lähteneensä kisaan liian lujaa liikkeelle, tai vastikään liian hiljaa, joka sai heidät joko väsähtämään kesken kisan tai tulemaan maaliin jopa liiankin hyväkuntoisina. Joskus

sattuu niitäkin päiviä, jolloin ei vain saa itsestään millään maksimaalista suoritusta. Katselijana se tuntuu käsittämättömältä, miten se voi olla mahdollista? Ei luulisi olevan vaikeaa esimerkiksi hiihtää niin lujaa kuin kunto antaa periksi, mutta jos asiaa alkaa ja ennen kaikkea haluaa alkaa ajattelemaan, se ei ehkä tunnukaan niin vaikealta ymmärtää. Meillä kaikilla on varmasti päiviä, jolloin olo tuntuu vaisulta ja ei vain tunnu löytyvän voimia tehdä mitään, vaikka kaiken pitäisi olla perustasolla ajateltuna hyvin. Yö on tullut nukuttua hyvin, aamulla on kerennyt tehdä kaiken tarvittavan, syödä, juoda, käydä suihkussa, lähteä ajoissa matkaan. Päivän edetessä kuitenkin huomaa, että olo tuntuu samalta kuin huonosti nukutun yön ja kiireisen aamun jälkeen. Mistä tämä kaikki sitten johtuu? En osaa antaa siihen yksiselitteistä vastausta, koska en ole alan asiantuntija, mutta siitä olen lähes varma, että näillä Hewitin opeilla lopputulos voi olla melko erilainen.

Esiintymisestä voi oppia nauttimaan. Tämä asia tuli ensimmäisenä mieleen oivalluksia miettiessäni. Kaikista näkemistäni esiintyjistä paistoi vahvasti läpi se, miten paljon he nauttivat lavalla olemisesta. Sitä ei kyllä myöskään ole vaikea ymmärtää. Täytyy olla mahtava tunne seistä täyden Messukeskuksen edessä, tietäen, että kaikki nämä ihmiset haluavat kuunnella juuri sinua. Sinun esityksesi ei ole ehkä se, mitä he ovat varta vasten tulleet kuuntelemaan, mutta eivät he olisi paikalla, jos sanottavasi ei heitä tippaakaan kiinnostaisi. Kaikki heistä eivät myöskään ole luontaisia esiintyjiä. Susan Cain muun muassa kärsi aikoinaan melko pahastakin esiintymisjännityksestä, mutta pääsi siitä yli asiaan liittyvän kurssin kautta. Tuntuu käsittämättömältä, miten sellaisista lähtökohdista voi päätyä puhumaan täyden Messukeskuksen eteen. Tämä jos joku osoittaa, että esiintymisjännityksestä voi päästä yli, pieni jännitys toki kuuluu aina asiaan. Minulle henkilökohtaisesti tämä antaa merkittävän paljon uskoa, sillä tällä hetkellä kaikki esitykset ovat enemmän tai vähemmän pakkopullaa. Olen alusta asti uskonut siihen, että esiintymisjännitys helpottuu ajan myötä, mitä enemmän esityksiä kertyy. Nyt olen varma siitä. Koen, että tulevaisuuden esityksiä on helpompi lähteä lähestymään tämä ajatus korvan takana.

Puheen ei tarvitse olla pitkä ollakseen hyvä. Tämä kävi ilmi edellä mainitusta James Hewitin puheesta. Kun hän kertoi puheen alussa sen kestävän vain 20 minuuttia olin todella yllättynyt. Ihmettelin miten hän ennättäisi sanoa kaiken haluamansa. Hyvin kerkesi. Hän joutui kylläkin etenemään melko vauhdilla, mikä hankaloitti omalta osaltani muistiinpanojen tekemistä, mutta esitys itsessään käsittelikin melko laajaa aluetta ja oli loistavasti rakennettu. Oppilaat tuntuvat nykyään ottavan todella paljon stressiä aikarajoista. Tuntuu kuin tuijotettaisiin pelkästään kuviteltua 10 minuutin aikarajaa, jonka puheen tulisi kestää ja sivuutetaan kokonaan itse tehtävänanto. Laatu korvaa määrän myös esityksissä. Se olisi hyvä pitää mielessä. Aion pitää tämän mielessä tulevia esityksiä silmällä pitäen ja olla laittamatta liikaa painoarvoa aikarajoille.

Lopuksi voisi sanoa, että puheen aikana käytettävät eleet nostavat sen uudelle tasolle. Ne antavat kuulijalle vaikutelman siitä, että tämä puhuja tietää mistä puhuu ja on ennen kaikkea aidosti innoissaan siitä. Puheiden aikana tuli kiinnitettyä erityisesti huomiota puhujien käsien käyttöön. Ne olivat harvoin paikallaan, ne rytmittivät jatkuvasti puhetta ja todella antoivat vaikutelman siitä, että tämä puhuja on palavasti kiinnostunut agendastaan. Se on myös luonnollisesti paljon katsojaystävällisempää, kuin paikallaan seisominen. Lava oli myös jättimäinen, miksi siis ei käyttää sitä? Lavalla liikkuminen antaa kaikille katsojille tunteen siitä, että heidät huomioidaan, ettei hän puhu vain eturivin henkilöille.

Jos pystyisin omaksumaan edes jotain näistä kolmesta edellisestä oivalluksesta, olisin tulevaisuudessa varmasti parempi puhuja ja esiintyjä. Aikaa parantua on, kun vain halua löytyy tarpeeksi.

Tunne itsesi – hyödynnä kykysi

Elisa Mertala – LLT17SM

Kävin Susan Cainin luennolla Nordic Business Forum –tapahtuman live-striimauksessa. Cain puhui introverttien vahvuuksien hyödyntämisestä. Aihe oli todella mielenkiintoinen, ja siihen oli helppo samaistua. Se sai minut miettimään omia heikkouksiani ja vahvuuksiani. Ihminen jaotellaan tavallisesti persoonallisuuden piirteiden perusteella joko introvertiksi tai ekstrovertiksi. Tyypillinen introvertti on varautunut, hiljainen ja itseään tutkiskeleva. Ekstrovertit taas ovat sosiaalisia ja hakeutuvat vuorovaikutustilanteisiin muiden kanssa. Tämä jaottelu ei kuitenkaan ole niin mustavalkoista. Koska olemme kaikki yksilöitä, ihmisessä voi olla sekoitus sekä introvertin että ekstrovertin piirteitä. Silloin hän on ambivertti.

Tunnistan itseni introvertiksi. En oikein pidä juhlimisesta ja melusta. Mieluummin istun kotona rauhallisuudessa kirjan parissa ja lämpimän viltin alla. Läksyjen tekoon tarvitsen täydellistä hiljaisuutta keskittyäkseni kunnolla. Jotkut voivat kuunnella musiikkia samalla läksyjä tehden, mutta omalla kohdallani pystyisin keskittymään vain musiikkiin, koska se on paljon läksyjä mielenkiintoisempaa.

Pelkään yksin esiintymistä, enkä ole yhtä sosiaalinen kuin jotkut ihmiset. On helppoa keskustella kahdestaan jonkun toisen ihmisen kanssa, mutta isommissa ryhmissä en vain saa suutani auki. Ekstrovertit puhuvat niin paljon, ettei tiedä missä välissä oman mielipiteensä uskaltaa ilmaista. Toisen introvertin kanssa keskustellessa on taas liikaa hiljaisia taukoja, mutta ainakaan ei tarvitse pelätä, että puhuu toisen päälle. Ehkä vain mietin liian paljon, mitä mieltä muut ovat ajatuksistani.

Introverttina olossa on myös etunsa. Keskityn opiskeluun täysillä, aikataulutan tekemistäni ja saavutan näin hyviä tuloksia. Toisaalta stressaan enemmän kuin ekstrovertit, joten en pysty nauttimaan asioista samalla tavalla, ja rentoutumaan kunnolla.

Ihmisissä on piileviä kykyjä. Sekä introvertteja että ekstroverttejä tarvitaan, sillä molemmat täydentävät toisiaan. Toisella voi olla mahtavia ajatuksia, joita toinen ei ole edes tullut ajatelleeksi. On sääli, että jotkin ideat jäävät kokonaan kuulematta vain siksi, ettei introvertti uskalla avata suutaan. Työpaikoilla introvertteja pitäisi kannustaa vastuutehtäviin, jotta heidän vahvuutensa tulisi hyötykäyttöön. Introverttien ominaispiirteidensä takia heidän kykynsä jäävät hyödyntämättä. Jos johtajana on ekstrovertti, hän ei välttämättä kuuntele hiljaisempien alaistensa mielipiteitä. Tämä luo työpaikan esimiehelle haasteita. Pitää tietää, minkä luonteisia ihmisiä työpaikalla on, jotta kunkin vahvuuksia voidaan hyödyntää, ja heidän kanssaan osataan keskustella.

Työpaikoilla ja kouluissa huomaa, että samat tietyt ihmiset ovat koko ajan äänessä, ja ilmaisevat mielipiteensä kaikkiin asioihin. Heidät pitäisi saada ymmärtämään, että myös introverteille pitäisi antaa tilaisuus puhua. Työpaikoilla tämä ilmenee kokouksissa ja palavereissa, kun introvertit eivät uskalla tuoda esiin epäkohtia muiden kuullen.

Kun olen tiedostanut olevani introvertin piirteet omaava yksilö, voin kehittää itseäni. Yritän harjoitella esiintymistä ja sosiaalisia tilanteita, sekä puhua enemmän isommissa ryhmissä. Tuskin minusta koskaan tulee mitään johtajaa, mutta tarkoitushan ei ole muuttaa itseään kokonaan. Harjoittelemalla vaikeita tilanteita kehityn niissä paremmaksi, ja saan rohkeutta ilmaista itseäni. Eri kaveriporukoissakin erilaiset ihmiset ovat myös rikkaus, koska voimme auttaa ja tukea toisiamme eri elämäntilanteissa, ja jakaa omia mielipiteitämme. Ekstrovertiksi voi oppia, kun kokemusta karttuu ja esiintymistä harjoittelee.

Nykyajan sosiaalisessa maailmassa painotetaan enemmän ekstroverttien ominaisuuksia. Meidän pitäisi olla enemmän ulospäin suuntautuvia ja esillä koko ajan. Toisille tämä on ahdistava ajatus. Vaikuttaako se heidän toimintaansa? Jäävätkö he kotiin? Kasvavatko mielenterveysongelmat, koska he eivät kestä painetta? Tulevissa työpaikoissani yritän ottaa muita ihmisiä huomioon, ja kannustaa itseni kaltaisia introvertteja. On myös hyvä tietää minkä luonteisia ihmisiä omassa työpaikassaan on, jotta kunkin henkilön vahvuuksia voidaan hyödyntää eri tehtävissä. Esimerkiksi puheliaammat ihmiset pystyvät hoitamaan esiintymistilanteet luontevammin.

Tulemme kohtaamaan elämämme aikana monenlaisia ihmisiä ja tilanteita. Kaikkien tulisi välillä mennä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle kehittyäkseen. Pysy silti aina itsenäsi, äläkä yritä olla muuta kuin olet.

Tarina voi olla miljardien arvoinen

Sampo Honkakoski – LLT17SH

Päätin tehdä tämän blogikirjoituksen Aswath Damodaran:in puheenvuorosta Nordic Business Forumissa, jossa hän puhui yritysten arvon määrittämisestä ja arvioinnista.

Mielenkiintoisena pidin, kun Damodaran puhui yritysten eri ikävaiheista ja miten yritysten pitäisi niissä käyttäytyä. Yritysten pitäisi käyttäytyä ikänsä mukaan, uusi yritys ei voi käyttäytyä vanhana yrityksenä ja vanha yritys ei voi käyttäytyä kuten uusi yritys. Kun yritykset eivät käyttäydy ikänsä mukaan, he menettävät arvoa. Esimerkiksi nuoret yritykset, jotka lainaavat liian paljon rahaa kasvaakseen nopeasti, investoivat ilman tarkoitusta tai keskittyvät liikaa lyhyt aikaisiin tuloksiin. Tai vanhat yritykset, jotka luulevat että heistä voi tulla taas nuoria kasvavia yrityksiä hankinnoilla.

Damodaran:in mukaan yritysten elinkaaren osat ovat: Start-up, nuori kasvuyritys, korkean kasvun yritys, kypsä kasvuyritys, kypsä vakaa yritys ja heikentyvä yritys. Hänen mukaansa elinkaaret yrityksille ovat tiivistymässä, että yritykset menisivät vaiheiden läpi entistä nopeammin, erityisesti teknologiayritykset. Teknologiayritykset kasvavat nopeammin, koska ne vaativat vähemmän sijoitusta ja heidän tuotteet ovat helpompi hyväksyä kuluttajan näkökulmasta. Elinkaari on pienempi juuri saman syyn takia kuin miksi ne yritykset voivat kasvaa niin nopeasti, eli muut uudet yritykset voivat tulla tilalle ja viedä asiakkaat.

Damodaran:in mukaan hyvä arvon määrittely ei ole vain numeroista kiinni. Hyvään arvon määrittelyyn pitää ottaa mukaan numerot ja yrityksen tarina. Hän kertoi kerrasta kun hän oli arvioinut yrityksen noin 4 miljardin arvoiseksi, mutta yrityksen yksi sijoittaja ja johtokunnassa oleva, kertoi että Damodaran:illa oli tarina väärin, että yritys on paljon enemmän kuin minkä perusteella Damodaran sen arvioi. Damodaran arvioi sen 4 miljardin arvoiseksi, mutta hän taas arvioi sen noin 50 miljardin arvoiseksi, ja mitään muuta eroa ei arvioinnissa ollut kuin eri tarina yritykselle, mitä se voi olla ja minkälaisena he yrityksen näkevät. Yritysten arvioinnista Damodaran vielä sanoi, että mitä vanhempi yritys, sitä enemmän numerot vaikuttavat arviointiin.

Damodaran puhui myös yritysten toimitusjohtajista, ja minkälainen toimitusjohtaja on sopiva tietyllä kohtaa elinkaarta olevalle yritykselle. Toimitusjohtaja, joka on tosi hyvä uudelle yritykselle, ei välttämättä ole hyvä kypsälle yritykselle. Hyvä perustaja ei aina ole se oikea henkilö johtamaan yritystä myöhemmissä vaiheissa.

Pidin puheenvuoroa hyvin mielenkiintoisena, ja hän puhui monista näkökulmista mistä en ollut edes itse ajatellut, kuten tarina arvioinnissa mukana. Puhuja puhui helposti ymmärrettävästi ja mielenkiintoisesti.

b)

James Hewitt:in puheenvuorossa, jossa hän puhui keinoista pysyvään hyvään suoritukseen, oli monia hyviä asioita, joita voi hyödyntää omassakin elämässä.

Hewitt:in mukaan kaikki eivät voi kokoajan tehdä parasta mahdollista jälkeä, ja olisi syytä tehdä töitä silloin, kun olet parhaimmillasi.

On myös tärkeää löytää omasta rytmistä se ajankohta päivästä, milloin on itse parhaimmillaan ja osata ajoittaa tärkeät työt sille ajanjaksolle saadakseen parhaan tuloksen.

Puheenvuorosta myös tuli se oivallus, että ihmisten pitää löytää aikaa lepäämiseen. Hewitt kertoi esimerkiksi huonon nukkumisen seurauksista taloudelle, jotka olivat monia miljardeja euroja jo esimerkiksi EU:ssa. Jos ihminen ei lepää kunnolla, se vain seuraa keskinkertaisiin tuloksiin aina.

Löydä oma rytmisi

Heidi Tynkkynen – LLT17SH

James Hewitt kertoi puheenvuorossaan huippusuorituksesta ja siitä, kuinka voi itse vaikuttaa omaan huippusuoritukseen. Hän nosti esiin unen ja levon tärkeyden sekä oman rytmin löytämisen tavoitellessa huippusuoritusta

Ihmisten tulisi löytää itselleen paras rytmi tehdä töitä, jotta voi saavuttaa huippusuorituksen. Hewitt:n mukaan päivän voi jakaa kolmeen osaan: keskittymisen ja tuottavuuden huippuun, lepoon ja työskentelyyn puoliteholla. N. 20% ihmisistä on aamuvirkkuja, 20% iltavirkkuja ja loput 60% jostain tältä väliltä. Aamuvirkulla, nimensä mukaisesti, huippu on aamulla, jolloin he ovat kaikista tuottavimmillaan. Heidän tuotavuutensa laskee päivän mittaan, jolloin olisi hyvä vähän levätä. Iltaa kohden tuottavuus taas hieman nousee, mutta ei täydelle tasolle, jolloin he työskentelevät vain ns. puoliteholla. Iltavirkuilla tapahtuu sama ilmiö, mutta toisinpäin. Aamuisin he työskentelevät puoliteholla, tuottavuus laskee hieman, jolloin on lepovaihe ja lähtee taas nousuun iltaa kohden, jolloin saavuttaa huippunsa.

On tärkeää löytää oma rytminsä, noudattaa sitä ja kiinnittää huomiota siihen, milloin olemme parhaimmillamme, sillä ne ketkä seuraavat työn ja levon rytmiä voivat paremmin ja suoriutuvat tehtävistään paremmin. Jos käytämme tehtävässä ponnistelun oikeassa paikassa oikeaan aikaan, voimme saavuttaa parempia tuloksia samalla vaivannäöllä. Myös lepo ja palautuminen on tärkeää muistaa ja välillä on hyvä levähtää, vaikka ei siltä tuntuisikaan.

Mikä sitten on avain kestävään huippusuoritukseen? Tutkimusten mukaan normaali tietotyöntekijä keskeytetään joka 11 minuutin välein ja kirjaudumme viestintätyökaluihin suurin piirtein joka 6 minuutin välein. Kun pääsemme töistä kotiin ja haluamme levätä sohvalla katsoen samalla tv:tä, siirrämme katseemme tv:stä puhelimeen, tablettiin tai esimerkiksi tietokoneeseen useita kertoja tunnissa. Emme siis koskaan lepää kunnolla, emmekä keskity yhteen asiaan, vaan keskittymisemme herpaantuu useita kertoja päivässä. Olemme siis jatkuvasti ns. valmiina vastaamaan juuri tulleeseen viestii, mutta emme voi toimia näin. James Hewitt mainitsi esityksessään kolme asiaa, jotka ovat avaimia huippusuoritukseen. Ensimmäisenä tulisi selvittää, minne pitää painottaa työssä käytettävä ponnistelu, jotta meidän ei tarvitsisi nähdä ylimääräistä vaivaa. Toisena hän mainitsi unen ja levon tärkeyden. Meidän tulisi opetella itsestämme se, milloin tarvitsemme

unta ja lepoa, jotta pystymme palautumaan seuraavaan päivään tarpeeksi. Kolmanneksi ja ehkä tärkeimmäksi asiaksi hän mainitsi oman rytmin löytämisen ja sen noudattamisen. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, milloin olemme parhaimmillamme, jotta voimme saavuttaa huippusuorituksen.

Omat oivallukset

Olen samaa mieltä, kun Niklas Zennström mainitsi haastattelussaan, ettei virheitä tarvitse pelätä ja asenne: ”ei toiminut viimeksikään, joten ei toimi nytkään” pitäisi unohtaa. Virheistä oppii ja niitä sattuu kaikille. Tämä toimii hyvänä muistutuksena itsellenikin. Pitää vain rohkeasti mennä kohti uutta ja vaikka viimeksi olisikin tullut epäonnistumisia, ei se tarkoita, että niitä tulisi uudestaan.

Susan Cain puhui introverteista ja ekstroverteistä. Hän mainitsi olevansa itse introvertti ja hänen oli täytynyt painostaa itseään avaamaan suunsa ja puhumaan vaikka se olisi ollut kuinka hänestä epämiellyttävää. Tästä on meidän introverttien mielestäni hyvä ottaa oppia. Välillä on hyvä asettaa itsensä epämiellyttävään tilanteeseen, kuten pitämään luokalle esitelmää jostain tietystä aiheesta. Näin tilanteeseen alkaa tottua eikä se enää tunnu niin jännittävältä ja epämiellyttävältä.

Andrew McAfee puhui tekoälystä ja mainitsi puheenvuorossaan, siitä että tulevaisuudessa ihmisten ja koneiden täytyy tehdä yhteistyötä ja he tutkivat ja tekevät yhdessä. On mielenkiintoista, miten tekniikka on kehittynyt vuosien aikana. Nykyään on jo kehitetty tekoälyllä toimivia robotteja esimerkiksi hoitotyöhön ja asiakaspalveluun. Ne jopa korvaavat joitakin työtehtäviä ihmisiltä, mutta kuitenkaan tällä hetkellä, ne eivät vielä pääse ymmärryksessä ihmisen tasolle. Tulevaisuudessa voikin olla hyvä varautua siihen, että työkaverina saattaakin olla robotti, jolle pystyy puhumaan niin kuin ihmiselle.

15 tunnin painajaisen jälkeen

Oona Mykkänen – LLT17SH

Voit tehdä julkilausuman urheilussa, vaikka oletkin korkeimmalla tasolla. Se opettaa sinulle tärkeän asian. Yksittäisessä urheilussa, se opettaa sinulle, että jos teet enemmän työtä, tulet paremmaksi. Ja vaivaa, jonka laitat siihen, lopettaa sen minkä saat. Se opettaa si-nulle luotettavuutta, koska tyypillisesti missä tahansa urheilussa et onnistu menestymään koko ajan. Joukkueurheilussa se ei opeta sinulle sitä, että panos lähetetään tiimin johdolle.

Globaali tilanne, teknologia ja olet osa vallankumousta. Koko planeetan muutokset eivät käy teknologisesti ja seuraamukset kopioimisessa ja yrittäjien jotka ottavat paikkansa val-lankumouksen aikana. Paitsi jos tapahtuu 150 vuoden aikana kuin ei ole tapahtunut 10, 15 tai 20 vuotta. Ja kun sinulla on koskaan teknologian ohjeita, milloin ikinä sinulla luojan si-säinen yhteys ja milloin ihmiset jotka kärsivät ovat nyt hiljattain yhdessä. Se luo mahdolli-suuksien normeja, joka tarkoittaa, että tuot uuden apin tai sinulla on erikoinen kyky osaa-miseen, jonka ihmiset ovat valmiita maksamaan markkinoilla. Voit käyttää välittömästi ja se voi rikkoa menestystä ja hyvin. Jos sinulla ei ole ylimääräisiä lahjakkuuksia, voit olla itse oma itsesi.

Minulla on puhelin ja voin helposti nähdä miten ihmiset elävät Ruotsissa. Ehkä serkkuni lähettää minulle tekstiviestin ja sanoo ”Ai. minä olen täällä ja olen harjoittelemassa, oppi-massa kieltä ja hankkimassa työtä”. Se on mahdollista. Ei ole salaisuuksia kiertää maail-maa, ja uutinen tulee julki. Jotkut ihmiset elävät paremmin, kuin toiset. Idea jota olemme lähdössä tavoittelemaan on, että elämme yhtä hyvin kuin kaikki muut.

Mitä opin kampanjoistani. Minut valittiin Yhdysvaltain presidentiksi. Silloin käytimme myspacea ja meedupia. Nämä ovat nyt hyvin vanhoja käyttää. Mutta aistikohtaisesti, mitä tiesin, se mitä näin, oli, että jos valtuuttaisin kaksikymmentäkolme, kaksikymmentäviisi vuotta vanhoja. . Seuraavassa on muutamia vaiheita, joiden avulla voit vaikuttaa alueesi vaikuttavuuteen. Joka tavallisesti alkoi kuunnella ihmisiä, jotka haluavat elää, viettää aikaa kuunnella heitä, mitä he välittävät. Se on verkon perusta, jonka rakentamme luultavasti kaikkein vaikuttavimmista voimakkaista poliittisista liikkeistä vähemmän kuin 40 vuotta.

Se on totta, että tekoäly kehittyy tulevaisuudessa ja työpaikkoja vähentyy, kun robotiikka lisääntyy. Olen tietoinen siitä, miten paljon robotiikka kehittyy omalla alalla, koska haluan tilitoimistoon töihin. Tunnen silti olevani oikealla alalla ja mieleni ei ole koskaan muuttunut. Haluan lisäksi saada paljon osaamista eri osa-alueilta ja kouluttautua mahdollisimman paljon muihinkin ammatteihin, jos omalta alalta loppuu työt. Minulle tärkeää on hankkia mahdollisimman paljon osaamista, että tun-nen tulevaisuuden riskit.

Se on totta, että väsymys, stressi, sosiaaliset taidot ja ihmissuhteet vaikuttavat huippusuorituk-seen. Itse olen huomannut henkilökohtaisesti, että enemmän väsymys vaikuttaa omaan huippu-suoritukseen.