Sofian vaihtolukukausi Hollannissa

Minulle oli AMK-opintojen alusta lähtien selvää, että haluan jossain vaiheessa koulua lähteä ulkomaille vaihtoon. Kohdemaalla ei ollut minulle niin väliä, olin matkustellut tarpeeksi tietääkseni, että pärjäisin kyllä ulkomailla. Tärkeämpää oli, että vaihtokohteen koulutusohjelma olisi mielenkiintoinen. Nyt vaihdosta palaamisesta on jo hetki aikaa ja opinnot alkavat olla loppusuoralla, joten on hyvä hetki pohtia mitä jäi käteen.

Vaihtokohteekseni valikoitui Hollannissa sijaitseva Saxion University of Applied Sciences ja ajankohdaksi syyslukukausi 2017, jolloin alkoi kolmas opintovuoteni. Datacenter linjalla ei ollut kovin montaa mahdollista vaihtokohdetta, mutta onnekkaasti Saxionin tarjoama Big Data -linja osui täysillä omiin mielenkiinnonkohteisiini. Lisäksi eräs vanhemman vuorikurssin opiskelija oli ollut Saxionissa samalla linjalla vaihdossa juuri edellisenä vuonna ja hän antoi hyvät suositukset Saxionille.

Muun muassa IT-, peli- ja tekstiilialan opetus tapahtuu tässä rakennuksessa

Kolmas opintovuosi oli ehdottomasti oikea valinta vaihtoajankohdaksi, koska suurin osa vaihto-ohjelman opinnoista oli projektin tekemistä. Puolen vuoden aikana suoritettavista 30 opintopisteestä 24 tuli projektista. Viikot kuluivat projektiryhmän kanssa, minun ryhmääni kuului kuusi henkeä, ja opettajia tuli harvemmin nähtyä. Tilannetta ei helpottanut se, että Saxion oli muuttanut opinto-ohjelmaa syksyksi 2017, eikä kukaan ollut vielä varma miten uusi ohjelma toimi käytännössä.

Käytännön järjestelyt sujuivat todella helposti vaihtoon lähdön kanssa. Toiseen EU-maahan lähtiessä paperityön määrä on melko minimaalinen ja sekä Kajaanin että Saxionin kv-koordinaattorit olivat todella avuliaita kaikkien virallisten paperien kanssa. Hollannissa pärjää hyvin englannilla ja koululta tai opiskelukavereilta sai apua kaikissa tilanteissa, joissa asiointi englanniksi ei onnistunut. Vaikka hollannin kirjoitusasu on melko lähellä saksaa, on sen lausuminen täysin erilaista. Oma kielitaitoni ulottuu lähinnä tervehtimiseen ja kaupan kassalla kuitista kieltäytymiseen.

Kaikki vaihto-ohjelmaan kuuluva opetus tapahtui englanniksi. Vaikka oma kielitaitoni oli hyvä jo ennen vaihtoon lähtöä, päivittäinen englannin puhuminen hioi sitä vielä lisää erityisesti ammatillisessa ympäristössä. Lisäksi kaiken dokumentaation kirjoittaminen englanniksi paransi oikeinkirjoitustani. Vaikka välillä itsenäinen työskentely turhautti, kun tekemiseltä tuntui puuttuvan suunta, antoi se myös vapauden keskittyä juuri itseä kiinnostaviin asioihin. Oma projektiryhmäni päätyi ideoimaan ja kehittämään selainsovellusta, jolla voitaisiin seurata kausi-influenssan kehittymistä sekä virallisten lähteiden että sosiaalisen median kautta.

Sanonta ”joskus kaukaa näkee parhaiten lähelle” pitää myös paikkansa. Kajaanissa en osannut pitänyt opiskelijoiden omaa konesalia niin isona juttuna, mutta kun Saxionissa tarvitsimme web hostausta huomasin yllättäen, ettei se olekaan vain niin helppoa kuin uuden virtuaalikoneen luominen.

Hollanti vaihtomaana ei aiheuttanut suurta kulttuurishokkia. Saxion sijaitsee Enschedessä aivan Hollannin itärajalla, noin kymmenen minuuttia Saksan rajalta. Enschede on entinen tekstiiliteollisuuskaupunki, jossa asuu noin 160 000 ihmistä. Saxionin ammattikorkeakoulun lisäksi siellä sijaitsee Twenten yliopisto, joten opiskelijatoimintaa kaupungissa riittää. Turistille Enschedeä ei voi suositella, nähtävyyksiä siellä ei juuri ole, jos kierros Grolschin panimolla ei kiinnosta.

Tutustuin vaihdon aikana myös moniin aivan mahtaviin ihmisiin. Jos vaihtoon lähteminen ei pelkästään opintojen takia erityisesti kiinnosta, on uusien ihmisten tapaaminen jo syy lähteä. Uudet paikat ja kokemukset on kuitenkin se, mitä tästä reissusta pisimpään muistellaan.

Sofia Korhonen TTK15SD

Paulan tarina vol 2

Minua pyydettiin kirjoittamaan jatkoa tarinalleni, jossa kerroin opiskelustani Kajaanin ammattikorkeakoulussa (http://kajakdc.fi/2012/09/26/paulan-tarina-2/) Reilut kolme vuotta sitten olin vielä työharjoittelussa ja aloittelin kirjoittamaan opinnäytetyötäni. Tässä välissä onkin ehtinyt tapahtua paljon, joten kerron siitä seuraavassa.

Viimeinen syyslukukauteni ammattikorkeakoulussa oli todella kiireistä aikaa. Osallistuin Expeditus Novus -rekrytointimessuille, jossa tapasin CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen edustajan. Juttutuokio hänen kanssaan innoitti minut hakemaan kesätöihin heidän Kajaanin konesaliin. Työpaikkahakemuksen ja muutaman työhaastattelun jälkeen pääsin töihin heille. Työtehtävät painottuivat palvelimien räkkiasennuksiin ja verkkojen kaapelointiin. Työ olikin suhteellisen rentoa verrattuna siihen mihin olin tottunut. Vaikka CSC työpaikkana on erinomainen ja ajan kanssa olisin varmasti edennyt haastavampiin työtehtäviin, niin halusin kuitenkin nähdä erilaisten yritysten toimintatapoja mahdollisimman monipuolisesti.

Kesän loppuun mennessä olin saanut työtarjouksia useammasta eri yrityksestä. Tutustuin kajaanilaiseen konesalipalveluita tuottavaan yritykseen kahvipöytäkeskustelujen kautta. Kyseinen yhtiö, Herman IT, tarjosi minulle mielenkiintoisten työtehtävien lisäksi mahdollisuuden joustaa kouluaikataulujeni mukaan. Arvostin sitä, että myös heille oli tärkeintä se, että valmistuisin koulusta tavoiteaikataulun mukaisesti. Pidin työstäni CSC:llä ja olisin voinut myös jatkaa töitä heillä, mutta halusin kuitenkin haastaa itseni vaativilla työtehtävillä Herman IT:llä.

Heti alusta alkaen kävi selväksi, että uudessa työpaikassani ylläpidetään asiakkaiden tuotantoympäristöä eikä vain ohjelmistokehittäjien hiekkalaatikkoa. Pääsinkin nopeasti mukaan tekemään asiakasprojekteja. Työtehtäväni painottuivat nyt enemmän alustan ylläpitoon, joka oli itselleni mieluista. Valmistuin aikataulussa joulukuussa 2013 ja työt Herman IT:llä jatkuivat suoraan valmistumiseni jälkeen kokoaikaisena, vakituisena työsuhteena.

Ehdin olla töissä Herman IT:llä hieman yli kaksi vuotta, kunnes työpaikan vaihto tuli taas ajankohtaiseksi. Taloudellinen tilanne maailman markkinoilla oli heikentynyt ankarasti, eikä vaikutuksia voinut olla huomaamatta jokapäiväisessä työssä. Katselin työpaikkailmoituksia aluksi ilman vakavampaa ajatusta työpaikan vaihdosta. Erään yrityksen jättämä ilmoitus kuitenkin herätti kiinnostukseni. Päätös hakemiseen piti tehdä pikaisesti, sillä työpaikan hakuaika loppui samana päivänä puolen yön jälkeen. Oli aika taas haastaa itseni. Viilailin koko illan työhakemustani vaikka tiesin, että en täyttänyt täydellisesti kaikkia työpaikkailmoituksessa olleita vaatimuksia.

Tästä kaikesta alkoi tähän mennessä vaativin työnhakuprosessini. Paikkana oli Insta DefSec Tampereella. Työn luonteen takia prosessiin kuului useita kinkkisiä haastatteluja ja soveltuvuustestejä. Lisähaastetta tuli 500 kilometrin välimatkasta ja silloisen työpaikan aikataulujen kanssa. Osoitin kuitenkin motivaationi osallistumalla kaikkiin haastatteluihin paikanpäällä, vaikka mahdollisuus videoneuvotteluun oli tietenkin olemassa. Maaliviivan takana odottava palkinto tulisi korvaamaan moninkertaisesti kaiken sen pyörityksen ja stressin, joka tästä kaikesta oli koitunut. Hakuprosessi kesti noin kaksi kuukautta ja sain tietää päässeeni töihin tammikuussa 2016.

Aloitin opiskeluni Kajaanin ammattikorkeakoulussa 2010. Kuusi vuotta myöhemmin olen päässyt etenemään urallani huikeasti. Miettiessäni mitkä asiat ovat tähän vaikuttaneet eniten, niin mieleeni tulee ehdottomasti ensimmäisenä kannustavat opettajat Kajaanin ammattikorkeakoululla. He saivat minut ymmärtämään verkostojen tärkeyden ja lähdinkin rohkeasti juttelemaan IT-alan ammattilaisten kanssa. Työelämässä ei enää riitä, että olet teknisesti huippu jossain teknologiassa vaan sosiaaliset- ja vuorovaikutustaidot ovat vähintään yhtä tärkeitä. Myös näitä taitoja pystyy kehittämään koulussa, jos se ei olisi mahdollista niin en varmaan olisi tässä tilanteessa omassa elämässäni. Olisi vuosi 2016, enkä vieläkään uskaltaisi soittaa puhelimella mahdolliselle tulevalle työnantajalleni. Nyt kuitenkin vuosi 2016 ja tulevaisuus näyttää hyvältä. Ajattelin olla töissä pari vuotta ja hakea sitten opiskelemaan ylempään ammattikorkeakouluun. Tavoitteena on myös alkaa töiden ohella lukemaan pedagogiikkaa ja ehkäpä kymmenen vuoden sisään minut nähdään puhumassa opiskelijoille verkostoista ja niiden tärkeydestä.

Yhteistyöni Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa jatkuu edelleen alumnina ja ”vierailevana tähtenä”.

Paula Kivistö

Paulan tarina

Ennen Kajaaniin tuloa olin kolmisen vuotta töissä suorittavalla tasolla Etelä-Suomessa. Töissä ollessani heräsi motivaatio kouluttautua uudelleen. Minulla oli mielessä monta eri koulutusvaihtoehtoa, mutta tutustumisien jälkeen mikään niistä ei kuitenkaan tuntunut omalta. Olen aina ollut omien sanojeni mukaan nörtti. Tietotekniikka ja teknologia ovat aina olleet mukana harrastuksissa niiden monissa eri muodoissa. Datanomin paperitkin oli jo takataskussa. Luonnollinen jatkumo kaikkeen tähän oli siis tietojenkäsittelyn korkeakoulututkinto.

Lähdin opiskelemaan Kajaanin ammattikorkeakouluun avoimin mielin. En oikeastaan miettinyt sen syvällisemmin, mitä olin oikeasti menossa opiskelemaan. Kun lopulta oli aika valita mihin opintoihin suuntautuu, oma valintani oli täysin selvä. Koko syksyn kestäneen harkinnan jälkeen päätin suuntautua tietojärjestelmien ylläpitoon, joka nykyisin tunnetaan Datacenter-koulutuksena. Mielestäni se on ollut yksi parhaimmista “peliliikkeistä”, mitä olen tehnyt.

Datacenter-koulutus on avannut minulle monia ovia työelämään. Olen ollut Kajaanin ammattikorkeakoulun kautta mukana erilaisissa projekteissa, joita on tehty paikallisille tahoille. Projektit ovat olleet täysin opiskelijavetoisia. Parasta antia mielestäni projekteissa on ollut se, että on päässyt niin sanotusti kentälle. Olen päässyt olemaan vuorovaikutuksessa asiakkaiden, myyjien ja kaikkien muiden projektin osapuolten kanssa. Wikipediasta et tätä kokemusta saa! Sosiaalisuutta ja verkostoitumista ei voi kyllin korostaa työelämässä. Koulussa olenkin päässyt tutustumaan mahtaviin tyyppeihin, jotka varmasti tulevat olemaan kavereitani vielä koulusta valmistumisen jälkeenkin.

Kirjoitushetkellä olen työharjoittelussa helsinkiläisessä IT-alan yrityksessä nimeltä ICT-Verstas. Olen päässyt tekemään ja kokemaan työharjoittelussa asioita monelta eri tasolta. Olen tehnyt hommia ruohonjuuritasolla ja päässyt mukaan projekteihin, jotka tulevat olemaan monilla yrityksillä tulevaisuutta. Mainittakoon myös, että olen harjoittelussa päässyt suorittamaan sertifikaatteja, jotka ovat varmasti olleet hyödyllisiä sekä työharjoittelupaikalle että itselleni. Harva opiskelija kävelee ulos opinahjosta ”Certified Professional” -paperit kädessä, mutta kovalla työllä pääsee tällaisiin tuloksiin. Tulevan opinnäytetyön aihekin löytyi helposti harjoittelupaikasta.

Paljon asioita on kehittynyt siitä, kun aloitin Datacenter-opinnot. Opintojen sisältö tukee entistä enemmän työelämän tarpeita ja mahdollisuus suorittaa sertifikaatteja on todella ainutlaatuista. Toivon, että Kajaanin ammattikorkeakoulu jatkaa samalla rohkealla linjalla mitä tulee yhteistyöhön paikallisten organisaatioiden kanssa. Voimme oppia toisiltamme vielä paljon.

Olen nähnyt itseni kasvavan kohti asiantuntijuutta. En kuitenkaan väitä, että olisin täysin valmis astumaan veteraanien pelikenkiin valmistuessani. Mutta olen täysin varma, että minua ei pidetä hetkeäkään vaihtopenkillä tulevaisuuden pelikentillä!

Paula Kivistö

Nikon tarina

Kajaanin AMK:sta töihin: Niko Mourujärvi

Muistan kun aloitin opintoni Kajaanin ammattikorkeakoulussa. En ollut aivan varma mihin olin menossa tai mitä tahdoin elämältäni, olin vain päätynyt tietojenkäsittelyyn koska se vaikutti kiinnostavalta. Kolme ja puoli vuotta myöhemmin kävelin ulos samasta oppilaitoksesta tradenomin paperit mukanani, suuntautumisena tietojenkäsittely ja tietojärjestelmien ylläpito, nykyinen datacenter-koulutus siis. Opintojen aikana minulle aukesi aivan uusi maailma nykyisen tietoyhteiskunnan parissa. Rohkea linjaus jonka otimme jo opintojen alkupuoliskolla lähteä opiskelemaan virtualisointi-teknologiaa johti siihen, että tänä päivänä Kajaanin ammattikorkeakoulun tietojenkäsittely on Suomen kärkeä.

Minun polkuni kulki hyvin pitkälle samoja linjoja kanssaopiskelijoideni kanssa. Poikkeuksena lienee aktiivisuuteni opiskelijakunta-toiminnassa. Tulihan noita hommia tehtyä aina vertaistuutoroinnista AMK:n hallituspestiin. Tämä aktiivi-toiminta yhdistettynä korkeatasoiseen opetukseen johtivat siihen, että valmistuin täysin aikataulussa ja mukaani sain täydet valmiudet kohdata ulkona odottava suuri maailma.

Olen siinä suhteessa onnellisessa asemassa, että pääsin suoraan töihin koulusta. IT-alalla tämä ei toki ole mitenkään tavatonta, sillä tarve varsinkin tietojärjestelmien osaamisesta on huutava. Toki omalla aktiivisuudellanikin oli osansa nykyisen työnantajan leipiin päätymisessä, mutta ilman KAMK:n vahvaa yhteistyöverkostoa en usko, että tämä paikka olisi ollut minulle avoinna.

Nykyinen työni on IT-alan teknisessä myynnissä. Työtehtäviini kuuluu erilaiset myyntiä tukevat tekniset tehtävät, kuten asiakkaan tarpeiden kartoitus ja tarjottavien teknisten ratkaisujen löytäminen. Lisäksi suoritan työni sivussa sertifikaatteja eri suuntauksilta kuten EMC:n talletusjärjestelmistä ja VMWaren virtualisoinnista. Nämä sertifikaatit ovat IT-alalla rahan arvoisia todistuksia osaamisesta ja siksi onkin hyvä, että sain KAMK:sta valmiudet lähteä työelämään näitä suorittamaan.

Voin sanoa, että hetkeäkään en ole katunut valintaani opintojeni suhteen. Kaikille mahdollisille hakijoille tahdonkin suositella hakeutumista KAMK:n tietojenkäsittelyn linjalle. Elämä ja tulevaisuus ovat sitä, mitä itse siitä teemme!

Niko Mourujärvi, Kajaanin AMK