Northern Game Summit 2016: Tekniikan osuus

Valtteri Koppelo, KAT13J

Northern Game Summit (http://www.northerngamesummit.org/) järjestettiin lokakuun alussa viidettä kertaa. Tapahtumapaikkana toimi jälleen kerran elokuvateatteri BioRex Kajaanissa. Puhujat olivat mielenkiintoisia ja ihmiset kiittelivät onnistuneesta tapahtumasta.

Allekirjoittanut toimi tänä vuonna tapahtuman tekniikan vastaavana. Yhteensä tekniikan parissa työskenteli minä mukaan luettuna 10 henkeä, joista suurin osa oli perinteeksi muodostuneella tavalla meidän data center – puolen opiskelijoita. Tässä kirjoituksessa otetaankin pieni vilkaisu kulissien taakse tapahtumatekniikan toteutukseen, vaikkakin mehukkaita yksityiskohtia ei tällaiseen kirjoitukseen voi mitenkään tiivistää.

Valmistelu

Valmistelut tapahtumaan aloitettiin hyvissä ajoin 2015 loppupuolella. Tekniikan osalta tämä tarkoitti lähinnä kartoitusta tulevan tapahtuman vaatimuksista; haluttiinko edellisen tapahtuman pohjalta lisätä jotain uutta, ottaa jotain pois ja mitä tämä tarkoittaa vaadittavien laitteiden suhteen. Alussa oli puhetta mahdollisesta tapahtuman live-lähetyksestä internetin välityksellä, mutta tästä ajatuksesta luovuttiin aikaisessa vaiheessa. Todettiin, että vastaava ratkaisu kuin 2015 tapahtumassa tekniikan suhteen kelpaa mainiosti. Kun vaadittavien laitteiden kartoitus oli selvillä, työnä oli selvittää, että mistä ja mihin hintaan tarvittavat laitteet saadaan.

Kuva tekniikasta

Kuva tekniikasta

Elokuvateatteri tapahtumapaikkana on melkeinpä ihanteellinen tämän kaltaiselle tapahtumalle. Paikalla on valmiiksi järeitä projektoreita ja PA-laitteisto, joten meidän huolena on saada kuva ja ääni esittäjien tietokoneista ja mikrofoneista ulos ja hoitaa niiden miksaus ja toistaminen kyseisestä laitteistosta. Karkeasti sanottuna ulkopuolelta tilatut laitteet olivat videon sekä äänen kaappaamiseen ja miksaamiseen tarvittavat laitteet.

Harjoittelu ja toteutus

”Miksi ylipäätänsä harjoitella, täähän on vaan piuhan vetoa laitteesta toiseen ja homma skulaa hä?” kaikuu takarivistä kysymys. Hyvä kyssäri sieltä. Ensimmäisenä vastaan, että allekirjoittanut eikä kukaan muu työryhmän jäsen ole asiantuntija tapahtumatekniikan toteutuksessa. Vaikka paperilla suunnitelman tehtyä kaiken pitäisi toimia, joku saattaa kuitenkin mennä pieleen. Esimerkkinä videomiksaukseen käytettiin tavallisia Windows-työpöytiä, joissa videomiksauksen ohjelmistona oli avoimen lähdekoodin Open Broadcaster Software. Näihin tietokoneisiin täytyi vielä asentaa PCI-E väylään menevät kaappainkortit. Tälläinen yhdistelmä on halpa ja toimiva, mutta ammattilainen saattaisi kikattaa. Tapahtumaa varten tekee vuoden ympäri töitä tiimi, joka hoitaa tapahtumalle sisältöä ja kulisseja. Olisi vähintäänkin noloa, että tapahtuman alkaessa kuvaa ei näy ja äänet ehkä toimii. Eli syitä harjoittelulle on kaksi, mielenrauha sekä työryhmän perehdyttäminen käytännössä tekniikkaan.

Harjoituksia toteutettiin videon osalta syyskuun aikana kolmena kertana, äänilaitteisto tuli mukaan kuvioihin vasta muutama päivä ennen tapahtumaa. Näiden harjoitusten aikana ei löydetty kummempia puutteita tai vikoja tekniikasta, joten melko levollisin mielin voitiin tiimin kanssa keskiviikon ja torstaina välisenä yönä juuri ennen tapahtumaa kasata laitteet valmiiksi, kunhan elokuvateatterissa olivat illan näytökset loppuneet.

Testing, testing

Testing, testing

Ne pienet ongelmat

Tätä kirjoittaessa tulee mieleen vain muutama tapahtumaa ennen tai tapahtuman aikana ilmennyt seikka. Kommunikointia varten meillä oli käytössä radiopuhelimia, jotka ilmeisesti operoivat lähekkäisillä taajuuksilla langattoman mikrofonijärjestelmän kanssa. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että äänimiehen työ vaikeutui entisestään. Tavallisessa tilanteessahan äänestä ja kuvasta vastuussa oleva tarkkailee tilannetta työpöytänsä ääressä siinä tilassa, missä tapahtuu. Johtuen elokuvateatterin rakenteesta, kaikki meidän kuva- ja äänitarkkailu tapahtui projektorihuoneen puolelta, joka on eristetty tila itse saleista. Tieto siitä, miten kuva ja ääni saleissa toimii tuli siis radiopuhelimitse tarkkailijoille. Äänimies erityisesti oli ympäröity mikrofonivastaanottimien tehoantenneilla, joka tarkoitti sitä, että jos äänimies koitti radiopuhelimella lähettää jotain, jokin vastaanotin saattoi paukahtaa aiheuttaen erittäin epämiellyttävän äänen jonkun salin PA-laitteistossa. Tämä onneksi huomattiin harjoitusten aikana, ja ratkaisu oli siis vain se, että äänimies ei kommunikoi takaisin

Salissa 3 oli pieniä ongelmia esiintyjälle tarkoitetun mikrofonin kanssa. Käytännössä ongelma ilmeni huonona äänenlaatuna (rätinää). Tämä todettiin ns. ”haamuongelmaksi”. Tapahtuman aikana pariin otteeseen käytiin äänimiehen kanssa lävitse säätöjä asialle, vaihdettiin mikrofonia, antennin paikkaa sekä katsottiin vahvistimien asetuksia. Aina muutosten jälkeen testattiin ääni ja todettiin, että hyvältähän tämä kuulostaa. Seuraava esiintyjä tulee paikalle, sama ongelma jälleen.

Projektorilla näytettävän kuvan ja salien PA-laitteiston kanssa todettiin harjoituksissa satunnaista desynciä. Ongelma oli satunnaista ja vakavuudeltaan vaihtelevaa (muutamista sadoista millisekunneista pariin sekuntiin). Tälle ei ratkaisua löydetty, mutta tapahtuman aikana ongelmaa ei ilmennyt. Tähdet olivat siis oikeassa järjestyksessä.

Viimeisenä mielenkiintoisena pointtina, joka liittyy osittain DC-opintoihin. Kuvan piti näkyä kolmeen saliin kolmelta eri tietokoneelta samaan aikaan. Tätä varten meillä oli edellä mainitut työpöydät kaappainkorteilla varustettuina. Näitä kortteja meillä oli tasan kolme kappaletta ja epämiellyttävä ajatus johon täytyi varautua oli se, että jokin näistä rikkoutuu harjoitellessa tai tapahtuman aikana. Tätä varten yksi työryhmämme jäsen Jere Isopahkala valmisteli pyynnöstäni RTMP-palvelimen. Tähän palvelimeen olisi tarpeen tullessa voitu lähettää esittäjän tietokoneelta kuva sekä ääni käyttäen verkkoyhteyksiä digitaalisen tai analogisen kuvan tai äänen sijasta. Tarvetta palvelimelle ei onneksi tullut, mutta se todettiin toimivaksi ja oli hyvä tietää sen olevan olemassa siltä varalta, että homma menee ns. vihkoon.

Melko pitkä tekstihän tästä tuli ja tämäkin vain raapaisee pintaa. Kiinnostuneet voivat kysellä joskus tulevaisuudessa kattavampaa dokumenttia, jonka allekirjoittanut saattaa valmistella seuraavia NGS:n tekniikasta vastaavia varten.

NGS 2016 tekniikasta vastasivat:

Valtteri Koppelo, tirehtööri ja diktaattori

Sofia Korhonen, Kiia Hautamäki, Jasmin Huttunen, Jere Isopahkala, Arri Kiljunen, Miko Kullberg, Joni Heikkinen, Jari Tuomainen (ääni) ja Mika Väliaho (ääni).