Kasvihuoneen kesäprojekti 2020

Halusimme päivittää koulun katolla olevan kasvihuoneen ulkoisesti ja toiminnallisesti uudelle tasolle. Ryhmämme koostui viidestä täynnä intoa olevasta ensimmäisen vuoden DC-opiskelijasta ja aloitimme projektin suunnittelun miettimällä yleisesti, kuinka voisimme tehdä kasvihuoneesta hyödyllisemmän. Halusimme rakentaa kasvihuoneeseen uuden lattian, koska lattiana toimiva katon betonilaatoitus oli erittäin epätasainen. Betonilaattojen epätasaisuus aiheutti sen, että suurta osaa kasvihuoneen lattian pinta-alasta ei voinut hyödyntää ollenkaan liian suurten epätasaisuuksien takia. Betonilaatat vaikeuttivat myös huomattavasti räkkikaapin siirtelyä turvallisesti.

Koska uuden lattiatason rakentaminen aiheutti muutoksia esimerkiksi kasvihuoneen sisätilan kokonaiskorkeuteen, varmistimme että räkkikaapin yläpuolelle jää turvallinen työskentelytila ja etteivät sisätilan korkeusmuutokset aiheuta esteitä insinööriopiskelijoiden työskentelylle. Lisäksi meidän tuli varmistua siitä, että uusi lattia kestää jatkuvaa kuormitusta myös räkkikaapin ollessa täynnä. Päädyimmekin lattian rakenteen osalta käyttämään ns. terassimallia, joka mahdollistaa painon kuormituksen jakautumisen tasaisemmin koko lattian alueelle.

Lattian tukipalkkien rakenne.

 

Kasvihuoneessa oli alkuperäisesti 6 blade-palvelinta sekä yksi kytkin. Saimme 16 palvelinta lisättäväksi räkkikaappiin, mikä lisäsi kasvihuoneen käyttävyyttä moninkertaisesti. Räkkikaapin kalustus sujui mallikkaasti. Yritimme asentaa palvelimet mahdollisimman loogisesti. Laitoimme palvelimet numerojärjestyksessä sisälle chassikseen järjestyksen pitämisen helpottamiseksi. Johdotuksessa kiinnitimme huomiota johtojen merkkaamiseen, teimme merkkaukset niin palvelimen sekä kytkimen päähän. Saman teimme virtajohtojen kanssa. Tämänkin teimme järjestelmällisyyden avuksi, sekä helpottaaksemme huolto- sekä korjaustoimenpiteitä.

Kasvihuoneen räkkikaappi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Palvelimilla aloimme pyörittämään Proxmox-virtualisointiympäristöä. Tähän teimme virtuaalikoneen automatisoinnin. Tämän avulla voimme avata virtuaalikoneen nettisivun välityksellä, yhdellä hiiren klikkauksella. Tämä toteutetaan skriptillä, joka ottaa yhteyden verkkosivun napista ja lähettää sen palvelimelle joka suorittaa skriptin, tehden uuden virtuaalikoneen nimeämissääntöä käyttäen. Tätä toimintaa on tarkoitus edistää, sekä julkaista koulun käyttöön.

Virtuaalisen tietokoneen luominen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Halusimme myös tehdä kasvihuoneesta interaktiivisen 3D-mallinnuksen, jota käyttäjä voisi katsoa mistä suunnasta tahansa. Teimme tätä varten kasvihuoneelle oman nettisivun HTML- ja CSS-ohjelmointikielillä, joka toimii toistaiseksi vain DC-luokan omassa verkossa. Mallinnus tehtiin Blenderillä ja sen liittäminen nettisivuun toteutettiin THREE.js:n avulla. Koodasimme mallinnusta varten ns. itsenäisen skenen, jolle mallinnus renderöidään WebGL:n avulla. Mallinnusta pystyy kääntämään 360-astetta ja käyttäjä voi halutessaan liikuttaa kameraa lähemmäs mallinnusta. Lisäksi teimme yksinkertaisen käyttöliittymän, jossa on tietoja kasvihuoneen sisällöstä ja linkit, joiden kautta pääsee katsomaan kasvihuoneen antureita ja webkameran kuvaa.

Kasvihuoneen 3D-mallinnus.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Projekti oli kokonaisuudessaan erittäin antoisa oppimisen suhteen ja onnistuimme tehtävien jakamisessa hyvin. Kaikki ryhmäläiset saivat tehdä sopivasti kaikkea, joka mahdollisti kaikille monien uusien asioiden oppimisen projektin aikana. Kaiken tämän lisäksi, meidän ryhmähenki oli aivan loistava!

Arttu Sainio ja Jimi Kojo, TTK19SD

 

DC-Hackathon 2019

DC-Hackathon järjestettiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2019 kolmen päivän mittaisena viikonloppu tapahtumana. Järjestämisestä päävastuussa oli Datacener-opiskelija Johanna Väisänen ja DAIKA -hankkeen projektityöntekijänä Elisa Härkönen.

Tapahtuma oli suunnattu entisille ja nykyisille KAMK:in Datacenter -opiskelijoille. Toiveita osallistua mukaan tapahtumaan tuli insinööripuoleltakin, mutta koska tapahtuma oli ensimmäinen laatuaan, päätettiin kävijäkunta rajata pelkästään DC-puolelle.

Tapahtuman pääasiallisena tavoitteena oli saada saman katon alle uusia ja vanhoja DC-puolen opiskelijoita luokkakokous periaatteella. Lisänä haluttiin tuoda mukaan myös Hackathon osio, jossa opiskelijat pääsisivät kokeilemaan taitojaan ongelman ratkaisussa.

Supertietokoneen kuormittaminen.

Edellisenä vuonna, 2018, Kajaanin Ammattikorkeakoulu sai lahjoituksen Renforsin rannassa sijaitsevalta CSC-Tieteen tietotekniikka keskus Oy:ltä, Bull-laskentaklusterin. Tämä supertietokone sai oman paikan yhdestä kampusalueen rakennuksesta ja jonka pystyttäminen ja käynnistäminen suoritettiin opiskelijavoimin. Bullille ei ollut suoritettu käynnistämisen jälkeen vielä kattavaa testiajoa, joten sen toteutus päätettiin sisällyttää DC-Hackathon tapahtumaan haasteen muodossa.

DC-Hackathonin palkinnot.

 

Haasteena oli hyöty kuormittaa supertietokonetta mahdollisimman paljon ja tasaisesti annettujen rajoitteiden puitteessa. Rajoitteita olivat mm. kryptovaluutan louhinta ja hajautetut laskentaprojektit (esim. BOINC), joiden käyttäminen oli ehdottomasti kielletty.

Haastetta varten kasatut tiimit saivat 24h aikaa suorittaa annettu tehtävä. Haaste paljastettiin tiimeille vasta tapahtuman aloitustilaisuudessa, jottei alkuvalmisteluita voisi suorittaa.

Haasteen ohelle tapahtumaan suunniteltiin myös erinäistä rastitoimintaa, sillä osallistujille haluttiin tarjota muutakin tekemistä ja mahdollisuus viettää aikaa yhdessä. Rastitoiminta oli humoristisella mielellä suunniteltu ja toteutettu, johon kuului mm. makkaran syönti ilman käsiä, segway-ajelu radalla, syödä silliaamiainen sekä suorittaa liikunnallinen haasterata.

Humoristinen ja rento tapahtuma oli kävijöiden antaman palautteen mukaan onnistunut ja haluaisivat mielellään osallistua tapahtumaan uudelleenkin. Palkintojakin jaettiin haasteen voittajatiimille, sekä rastitoiminnan kaikkien rastien suorittaneelle henkilölle.

Jos haluat lisätetoja tapahtumasta, DC-Hackathonin nettisivua pääset tutkimaan täältä: https://dchackathon.fi/

Orbis vierailulla Kajaanissa

Autoa olivat esittelemässä Heikki Saukko (vas.) ja Sami Niiranen.
Data center -opiskelijat tutustuivat Orbiksen tuotteisiin.

Orbiksen näyttelyauto vieraili Renforsin rannassa 11.6.2019. Esittelijöinä toimivat Heikki Saukko sekä Sami Niiranen. Data center opiskelijamme kävivät tutustumassa näyttelyautoon, jonne oli koottu kattavasti liittimiä ja kaapelointiratkaisuja erilaisia ympäristöjä ja käyttäjiä ajatellen.

Orbis on suomalainen perheyritys, jossa työskentelee noin 50 henkeä. Yritys tarjoaa tietoliikennekaapelointia sekä infra ratkaisuja muun muassa mobiilioperaattoreille, datakeskuksiin ja puolustusvoimille. Suomen lisäksi toimintaa myös Virossa, jossa valmistetaan kaapeleita ja liittimiä asiakkaan tarpeiden mukaan sekä Venäjällä Moskovassa, jossa toimii pieni myyntiyritys.

Nyt näytillä ollut auto on rakennettu yrityksen tänä vuonna olevan 70-vuotisjuhlan kunniaksi. Haastatellun myyntijohtajan, Heikki Saukon mukaan auton myötä yrityksen tuotteiden esittely asiakkaille onnistuu kattavammin ja näkyvämmin hyvin varustellun auton avulla. Auto tullaan pitämään Orbiksen käytössä tulevaisuudessakin, sillä se tuonut jo nyt hyvin näkyvyyttä ympäri Suomen ajettavan Road Show’n myötä. Myös opiskelijamme olivat hyvin kiinnostuneita autossa esillä olevista tuotteista. Kiinnostusta herätti muun muassa mittauslaite, joka mittasi kuidun pituuden, vaimennuksen sekä sen mahdolliset viat.  

Heikki Saukko esittelemässä kaapleiden liittimiä.

Kysyimme myös Heikki Saukolta, miten datakeskukset tulevat kehittymään tulevaisuudessa ja millaisiin ratkaisuihin ollaan menossa. Orbis on mukana EU-rahoitteisessa, kolmen vuoden projektissa, jossa tarkoituksena on kehittää autonominen datakeskus. Mukana on kanadalaisten ja ruotsalaisten yritysten lisäksi myös suomalaisia yrityksiä, kuten Granlund sekä kW-set. Granlund on kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntiakonserni, joka on toteuttanut mm. Helsingissä Telian suomen suurimman avoimen datakeskuksen rakentamisen. kW-set on vuorostaan varavoimaan erikoistunut yritys, joka keskittyy varavoimakoneisiin ja niiden ympärille kehitettyihin palveluihin kuten esimerkiksi kontteihin, jäähdytysilmanvaihtoon ja sähköautomaatioon.  

Projektin tavoitteena on kehittää autonomiaa datakeskuksissa jota tarvitaan mm. Edge-datakeskuksissa, jotka mahdollistavat pienemmän latenssin esimerkiksi itseohjautuvien autojen puitteessa. Haasteena datakeskusten kehityksessä tulee olemaan Saukon mukaan energiatehokkuus. Nykyisellään datakeskukset syövät jo arvioiden mukaan 5-10% maailman sähköntuotannosta. Tämä tulee arvioiden mukaan tuplaantumaan tai jopa kolminkertaistumaan seuraavan 10 vuoden aikana.

Orbis näyttelyauto tullaan ehkä näkemään Kajaanissa uudelleen tänä syksynä järjestettävässä DC-Hackathon tapahtumassa.  

Lisätietoa autosta kerrotaan Orbis Oy:n julkaisemassa Youtube -videossa.

Vieraita työelämästä

Eilen koulullamme piipahti entinen opiskelijamme ja harjoittelun opiskelijakonesalissamme suorittanut Joni Heikkinen (TTK15SD). Joni valmistui jo hyvää aikaa sitten ja muutti työn perässä Etelä-Suomeen, tällä hetkellä mies on töissä Ford:lla.

Joni jakamassa kokemuksiaan TTK17SD-ryhmälle.

Joni ystävällisesti kertoi kokemuksistaan nykyisen työnantajan palveluksessa ja siitä, mitkä opiskeluajan asiat ovat osoittautuneet myöhemmin työelämässä tarpeelliseksi ja mihin asioihin nykyisten opiskelijoiden kannattaisi kiinnittää huomiota omissa opinnoissaan. Myös henkilökunta sai arvokasta palautetta siitä, mihin suuntaan opetustamme olisi hyvä viedä – oikeita liikkeitä olemme onneksi jo tehneet.

Mutta ennemmin kuin harjoittelustaan labrassamme tai työpaikastaan Ford:lla, Joni on tunnetumpi eräästä toisesta syystä. Hän on nimittäin mies Linux-luokkamme teeman taustalla.

Jonin linnake

Mukavaa, että mies pääsi itse paikan päälle todistamaan kättensä jälkeä koulullamme. Jos haluat tietää miksi luokan teemana toimii Jonin linnake, tule meille opiskelemaan, niin kerromme lisää.

DC konesali ja DC Bull uutisissa

Kajaanin ammattikorkeakoulun tietojärjestelmien opetus oli taas näyttävästi esillä 11.12.2018 Pohjois-Suomen uutisissa: https://areena.yle.fi/1-50026237

Lisäksi Kainuun Sanomat kirjoitti aiheesta 12.12.2018 julkaistussa lehdessä. Myös Kaleva kirjoitti aiheesta seuraavana päivänä 13.12.2018 ja juttu supertietokoneen säveltämine kappaleineen löytyy täältä.

Vuonna 2019 aloitettava insinöörikoulutus, joka tähtää AI-osaajien koulutukseen nojaa vahvasti DC-opiskelijoidemme ylläpitämään supertietokoneeseen.

Insinöörikoulutuksesta lisätietoa täältä: https://iamai.fi ja DC-koulutukseemme voit jatkaa tutustumista näillä sivuilla.

Aihetta hieman sivuten löytyy myös valtakunnallinen, Helsingin Sanomien uutisoima juttu, jonka voit käydä lukemassa täältä.

Sofian vaihtolukukausi Hollannissa

Minulle oli AMK-opintojen alusta lähtien selvää, että haluan jossain vaiheessa koulua lähteä ulkomaille vaihtoon. Kohdemaalla ei ollut minulle niin väliä, olin matkustellut tarpeeksi tietääkseni, että pärjäisin kyllä ulkomailla. Tärkeämpää oli, että vaihtokohteen koulutusohjelma olisi mielenkiintoinen. Nyt vaihdosta palaamisesta on jo hetki aikaa ja opinnot alkavat olla loppusuoralla, joten on hyvä hetki pohtia mitä jäi käteen.

Vaihtokohteekseni valikoitui Hollannissa sijaitseva Saxion University of Applied Sciences ja ajankohdaksi syyslukukausi 2017, jolloin alkoi kolmas opintovuoteni. Datacenter linjalla ei ollut kovin montaa mahdollista vaihtokohdetta, mutta onnekkaasti Saxionin tarjoama Big Data -linja osui täysillä omiin mielenkiinnonkohteisiini. Lisäksi eräs vanhemman vuorikurssin opiskelija oli ollut Saxionissa samalla linjalla vaihdossa juuri edellisenä vuonna ja hän antoi hyvät suositukset Saxionille.

Muun muassa IT-, peli- ja tekstiilialan opetus tapahtuu tässä rakennuksessa

Kolmas opintovuosi oli ehdottomasti oikea valinta vaihtoajankohdaksi, koska suurin osa vaihto-ohjelman opinnoista oli projektin tekemistä. Puolen vuoden aikana suoritettavista 30 opintopisteestä 24 tuli projektista. Viikot kuluivat projektiryhmän kanssa, minun ryhmääni kuului kuusi henkeä, ja opettajia tuli harvemmin nähtyä. Tilannetta ei helpottanut se, että Saxion oli muuttanut opinto-ohjelmaa syksyksi 2017, eikä kukaan ollut vielä varma miten uusi ohjelma toimi käytännössä.

Käytännön järjestelyt sujuivat todella helposti vaihtoon lähdön kanssa. Toiseen EU-maahan lähtiessä paperityön määrä on melko minimaalinen ja sekä Kajaanin että Saxionin kv-koordinaattorit olivat todella avuliaita kaikkien virallisten paperien kanssa. Hollannissa pärjää hyvin englannilla ja koululta tai opiskelukavereilta sai apua kaikissa tilanteissa, joissa asiointi englanniksi ei onnistunut. Vaikka hollannin kirjoitusasu on melko lähellä saksaa, on sen lausuminen täysin erilaista. Oma kielitaitoni ulottuu lähinnä tervehtimiseen ja kaupan kassalla kuitista kieltäytymiseen.

Kaikki vaihto-ohjelmaan kuuluva opetus tapahtui englanniksi. Vaikka oma kielitaitoni oli hyvä jo ennen vaihtoon lähtöä, päivittäinen englannin puhuminen hioi sitä vielä lisää erityisesti ammatillisessa ympäristössä. Lisäksi kaiken dokumentaation kirjoittaminen englanniksi paransi oikeinkirjoitustani. Vaikka välillä itsenäinen työskentely turhautti, kun tekemiseltä tuntui puuttuvan suunta, antoi se myös vapauden keskittyä juuri itseä kiinnostaviin asioihin. Oma projektiryhmäni päätyi ideoimaan ja kehittämään selainsovellusta, jolla voitaisiin seurata kausi-influenssan kehittymistä sekä virallisten lähteiden että sosiaalisen median kautta.

Sanonta ”joskus kaukaa näkee parhaiten lähelle” pitää myös paikkansa. Kajaanissa en osannut pitänyt opiskelijoiden omaa konesalia niin isona juttuna, mutta kun Saxionissa tarvitsimme web hostausta huomasin yllättäen, ettei se olekaan vain niin helppoa kuin uuden virtuaalikoneen luominen.

Hollanti vaihtomaana ei aiheuttanut suurta kulttuurishokkia. Saxion sijaitsee Enschedessä aivan Hollannin itärajalla, noin kymmenen minuuttia Saksan rajalta. Enschede on entinen tekstiiliteollisuuskaupunki, jossa asuu noin 160 000 ihmistä. Saxionin ammattikorkeakoulun lisäksi siellä sijaitsee Twenten yliopisto, joten opiskelijatoimintaa kaupungissa riittää. Turistille Enschedeä ei voi suositella, nähtävyyksiä siellä ei juuri ole, jos kierros Grolschin panimolla ei kiinnosta.

Tutustuin vaihdon aikana myös moniin aivan mahtaviin ihmisiin. Jos vaihtoon lähteminen ei pelkästään opintojen takia erityisesti kiinnosta, on uusien ihmisten tapaaminen jo syy lähteä. Uudet paikat ja kokemukset on kuitenkin se, mitä tästä reissusta pisimpään muistellaan.

Sofia Korhonen TTK15SD

Alumnipäivä 15.11.2018

Koulullamme järjestettiin perinteinen alumnipäivä ja Tietojärjestelmät -osaamisalueelta päivän luennoitsijoita olivat Aleksi Nissinen (Raute), Janne Laine (Critical Force) ja Antero Juutinen (Critical Force). Kuulijoina olivat osaamisalueen ensimmäisen vuoden opiskelijat, jotka esittivätkin innokkaasti kysymyksiä luennoitsijoille. Antero esitteli DC:tä lennokkaasen tapaansa – kiitokset kaikille esiintyjille!

Antero vauhdissa

DELLiläisiä vierailulla 1.11.2018

Koulullamme kävivät 1.11.18 Lauri Vuori ja Timo Kärki DELLiltä keskustelemassa mahdollisista yhteistyökuvioista. Samalla he pitivät asiantuntijaluennon opiskelijoillemme aiheesta nykyaikaiset konesaliratkaisut. Keskeisenä teemana oli hyperkonvergenssi, johon suuntaan ollaan konesalilaitteissa menossa.

Iltapäivän anti oli hyvä ja opiskelijat olivat tyytyväisiä kuulemaansa. Jatkossa selvityksessä on yhteistyön mahdollinen syventäminen monellakin eri osa-alueella.

Lauri Vuori, Timo Kärki ja Tuomo Huusko

Erään aikakauden loppu

Tänään Kajaanin ammattikorkeakoulun Kajak DC laboratorion yksi kantava voima oli viimeistä päivää töissä KAMK:lla ennen siirtymistä uusien haasteiden pariin. Touko Möttönen, viimeinen aktiivi Hall of Fame-jäsen, siirtyy maanantaista alkaen uuden työnantajan palvelukseen.

Toukon ansiokasta työtä jatkamaan on palkattu jopa kaksi uutta työntekijää. Näistä toinen, Tuomo Huusko, ottaa vastuulleen DC Labran opetuskäyttöisen konesalin ja oppilastyön yhteen.

Vasemmalta: Timo, Touko, Tuomo ja Joona superin edessä.

integroimisen, sekä henkilökunnan yleisenä nakkikoneena toimimisen. Hauhian Juha tulee Tuomon kaveriksi ja työnjako selvinnee tarkemmin sitten jatkossa.

Viimeisen päivän kunniaksi Touko laittoi vielä meidän supertietokoneen kuntoon ennen lähtöään. Tuumasi vain, että ”Eihän sitä kehdannut tuolleenkaan jättää. Lasku seuraa perästä – mattimaksaa.com” pois lähtiessään.

Kiitos Toukolle kuluneista vuosista ensin opiskelijana ja myöhemmässä vaiheessa arvokkaana työtiimimme osana! Jäljelle jäävä DC-tiimi toivottaa onnea tuleviin haasteisiin.

Touko has left the building.