Toiset jäähdyttävät konesaleja, mutta KajakDC on siirtynyt konesalien lämmitykseen!
Joulukuun kovat pakkaset palelluttivat kasvihuoneen serverimme niin, etteivät ne suostuneet käynnistymään. TTK20SD:n opiskelijat keksivät ratkaisun: infrapunalämmitin ei vielä tehonnut, mutta auton sisätilalämmittimen avulla laitteet saatiin käynnistymään. Innovatiivista toimintaa! Pieni videopätkä löytyy täältä.
Uuden vuoden kunniaksi saimme tulevaan käyttöömme dc-liput. Niitä on kiva kanniskellla vappumarssilla ja muissakin yhteyksissä.
Ohessa kuvat lipuista sekä airueet Tuomo ja Jarkko.
Minulle oli AMK-opintojen alusta lähtien selvää, että haluan jossain vaiheessa koulua lähteä ulkomaille vaihtoon. Kohdemaalla ei ollut minulle niin väliä, olin matkustellut tarpeeksi tietääkseni, että pärjäisin kyllä ulkomailla. Tärkeämpää oli, että vaihtokohteen koulutusohjelma olisi mielenkiintoinen. Nyt vaihdosta palaamisesta on jo hetki aikaa ja opinnot alkavat olla loppusuoralla, joten on hyvä hetki pohtia mitä jäi käteen.
Vaihtokohteekseni valikoitui Hollannissa sijaitseva Saxion University of Applied Sciences ja ajankohdaksi syyslukukausi 2017, jolloin alkoi kolmas opintovuoteni. Datacenter linjalla ei ollut kovin montaa mahdollista vaihtokohdetta, mutta onnekkaasti Saxionin tarjoama Big Data -linja osui täysillä omiin mielenkiinnonkohteisiini. Lisäksi eräs vanhemman vuorikurssin opiskelija oli ollut Saxionissa samalla linjalla vaihdossa juuri edellisenä vuonna ja hän antoi hyvät suositukset Saxionille.
Kolmas opintovuosi oli ehdottomasti oikea valinta vaihtoajankohdaksi, koska suurin osa vaihto-ohjelman opinnoista oli projektin tekemistä. Puolen vuoden aikana suoritettavista 30 opintopisteestä 24 tuli projektista. Viikot kuluivat projektiryhmän kanssa, minun ryhmääni kuului kuusi henkeä, ja opettajia tuli harvemmin nähtyä. Tilannetta ei helpottanut se, että Saxion oli muuttanut opinto-ohjelmaa syksyksi 2017, eikä kukaan ollut vielä varma miten uusi ohjelma toimi käytännössä.
Käytännön järjestelyt sujuivat todella helposti vaihtoon lähdön kanssa. Toiseen EU-maahan lähtiessä paperityön määrä on melko minimaalinen ja sekä Kajaanin että Saxionin kv-koordinaattorit olivat todella avuliaita kaikkien virallisten paperien kanssa. Hollannissa pärjää hyvin englannilla ja koululta tai opiskelukavereilta sai apua kaikissa tilanteissa, joissa asiointi englanniksi ei onnistunut. Vaikka hollannin kirjoitusasu on melko lähellä saksaa, on sen lausuminen täysin erilaista. Oma kielitaitoni ulottuu lähinnä tervehtimiseen ja kaupan kassalla kuitista kieltäytymiseen.
Kaikki vaihto-ohjelmaan kuuluva opetus tapahtui englanniksi. Vaikka oma kielitaitoni oli hyvä jo ennen vaihtoon lähtöä, päivittäinen englannin puhuminen hioi sitä vielä lisää erityisesti ammatillisessa ympäristössä. Lisäksi kaiken dokumentaation kirjoittaminen englanniksi paransi oikeinkirjoitustani. Vaikka välillä itsenäinen työskentely turhautti, kun tekemiseltä tuntui puuttuvan suunta, antoi se myös vapauden keskittyä juuri itseä kiinnostaviin asioihin. Oma projektiryhmäni päätyi ideoimaan ja kehittämään selainsovellusta, jolla voitaisiin seurata kausi-influenssan kehittymistä sekä virallisten lähteiden että sosiaalisen median kautta.
Sanonta ”joskus kaukaa näkee parhaiten lähelle” pitää myös paikkansa. Kajaanissa en osannut pitänyt opiskelijoiden omaa konesalia niin isona juttuna, mutta kun Saxionissa tarvitsimme web hostausta huomasin yllättäen, ettei se olekaan vain niin helppoa kuin uuden virtuaalikoneen luominen.
Hollanti vaihtomaana ei aiheuttanut suurta kulttuurishokkia. Saxion sijaitsee Enschedessä aivan Hollannin itärajalla, noin kymmenen minuuttia Saksan rajalta. Enschede on entinen tekstiiliteollisuuskaupunki, jossa asuu noin 160 000 ihmistä. Saxionin ammattikorkeakoulun lisäksi siellä sijaitsee Twenten yliopisto, joten opiskelijatoimintaa kaupungissa riittää. Turistille Enschedeä ei voi suositella, nähtävyyksiä siellä ei juuri ole, jos kierros Grolschin panimolla ei kiinnosta.
Tutustuin vaihdon aikana myös moniin aivan mahtaviin ihmisiin. Jos vaihtoon lähteminen ei pelkästään opintojen takia erityisesti kiinnosta, on uusien ihmisten tapaaminen jo syy lähteä. Uudet paikat ja kokemukset on kuitenkin se, mitä tästä reissusta pisimpään muistellaan.
Sofia Korhonen TTK15SD
Koulullamme järjestettiin perinteinen alumnipäivä ja Tietojärjestelmät -osaamisalueelta päivän luennoitsijoita olivat Aleksi Nissinen (Raute), Janne Laine (Critical Force) ja Antero Juutinen (Critical Force). Kuulijoina olivat osaamisalueen ensimmäisen vuoden opiskelijat, jotka esittivätkin innokkaasti kysymyksiä luennoitsijoille. Antero esitteli DC:tä lennokkaasen tapaansa – kiitokset kaikille esiintyjille!
Antero vauhdissa
Koulullamme kävivät 1.11.18 Lauri Vuori ja Timo Kärki DELLiltä keskustelemassa mahdollisista yhteistyökuvioista. Samalla he pitivät asiantuntijaluennon opiskelijoillemme aiheesta nykyaikaiset konesaliratkaisut. Keskeisenä teemana oli hyperkonvergenssi, johon suuntaan ollaan konesalilaitteissa menossa.
Iltapäivän anti oli hyvä ja opiskelijat olivat tyytyväisiä kuulemaansa. Jatkossa selvityksessä on yhteistyön mahdollinen syventäminen monellakin eri osa-alueella.
Lauri Vuori, Timo Kärki ja Tuomo Huusko
Eficode järjesti tutustumiskäynnin heidän toimistolleen Helsinkiin to 24.11.2016. Mukaan lähti 20 DC-puolen opiskelijaa. Matkaan lähdettiin torstaiaamuna neljän aikoihin Kajaanin ammattikorkeakoululta. Tässä Eficoden tekemä video vierailusta.
Meitä odotti saavuttuamme Eficoden tarjoama lounas, jonka nautittuamme, siirryimme kuuntelemaan työntekijöiden luentoja. Meille kerrottiin työtehtävistä, työkaluista ja työntekijöiden omista kokemuksista sekä heidän taustoistaan. Tarjolla oli myös neuvontaa hyvän CV:n tekemiseen ja työnhakemiseen meidän alalta.
Luentojen jälkeen oli illallisen vuoro. Marssimme läheiseen kebab-ravintolaan, jossa Eficoden piikki oli meitä varten auki. Nälkäiset opiskelijat tilasivat sen verran paljon ruokaa, että Eficoden budjettiin jäi pieni lovi. Annokset kädessä suuntasimme takaisin toimiston tiloihin illastamaan.
Ruuan jälkeen saunan lämpötila oli saavuttanut tavoitteensa ja osa porukasta siirtyi saunan lauteille. Saunajuomat tarjottiin firman toimesta. Osa porukasta jäi saunan sijaan viettämään aikaa lautapelien parissa. Ilta päättyi noin 11 aikoihin. Tässä vaiheessa porukka erkani, osa suuntasi yöpaikkoihinsa ja toisten lähtiessä kohti Kallion yöelämää.
Aamulla väsyneet opiskelijat kokoontuivat bussille, viimeisten tullessa juuri viime hetkellä. Tästä lähdimme kohti Kajaania.
Janne Hämäläinen, Arri Kiljunen, Jere Isopahkala & Miko Kullberg, TTK15D
Valtteri Koppelo, KAT13J
Northern Game Summit (http://www.northerngamesummit.org/) järjestettiin lokakuun alussa viidettä kertaa. Tapahtumapaikkana toimi jälleen kerran elokuvateatteri BioRex Kajaanissa. Puhujat olivat mielenkiintoisia ja ihmiset kiittelivät onnistuneesta tapahtumasta.
Allekirjoittanut toimi tänä vuonna tapahtuman tekniikan vastaavana. Yhteensä tekniikan parissa työskenteli minä mukaan luettuna 10 henkeä, joista suurin osa oli perinteeksi muodostuneella tavalla meidän data center – puolen opiskelijoita. Tässä kirjoituksessa otetaankin pieni vilkaisu kulissien taakse tapahtumatekniikan toteutukseen, vaikkakin mehukkaita yksityiskohtia ei tällaiseen kirjoitukseen voi mitenkään tiivistää.
Valmistelu
Valmistelut tapahtumaan aloitettiin hyvissä ajoin 2015 loppupuolella. Tekniikan osalta tämä tarkoitti lähinnä kartoitusta tulevan tapahtuman vaatimuksista; haluttiinko edellisen tapahtuman pohjalta lisätä jotain uutta, ottaa jotain pois ja mitä tämä tarkoittaa vaadittavien laitteiden suhteen. Alussa oli puhetta mahdollisesta tapahtuman live-lähetyksestä internetin välityksellä, mutta tästä ajatuksesta luovuttiin aikaisessa vaiheessa. Todettiin, että vastaava ratkaisu kuin 2015 tapahtumassa tekniikan suhteen kelpaa mainiosti. Kun vaadittavien laitteiden kartoitus oli selvillä, työnä oli selvittää, että mistä ja mihin hintaan tarvittavat laitteet saadaan.
Kuva tekniikasta
Elokuvateatteri tapahtumapaikkana on melkeinpä ihanteellinen tämän kaltaiselle tapahtumalle. Paikalla on valmiiksi järeitä projektoreita ja PA-laitteisto, joten meidän huolena on saada kuva ja ääni esittäjien tietokoneista ja mikrofoneista ulos ja hoitaa niiden miksaus ja toistaminen kyseisestä laitteistosta. Karkeasti sanottuna ulkopuolelta tilatut laitteet olivat videon sekä äänen kaappaamiseen ja miksaamiseen tarvittavat laitteet.
Harjoittelu ja toteutus
”Miksi ylipäätänsä harjoitella, täähän on vaan piuhan vetoa laitteesta toiseen ja homma skulaa hä?” kaikuu takarivistä kysymys. Hyvä kyssäri sieltä. Ensimmäisenä vastaan, että allekirjoittanut eikä kukaan muu työryhmän jäsen ole asiantuntija tapahtumatekniikan toteutuksessa. Vaikka paperilla suunnitelman tehtyä kaiken pitäisi toimia, joku saattaa kuitenkin mennä pieleen. Esimerkkinä videomiksaukseen käytettiin tavallisia Windows-työpöytiä, joissa videomiksauksen ohjelmistona oli avoimen lähdekoodin Open Broadcaster Software. Näihin tietokoneisiin täytyi vielä asentaa PCI-E väylään menevät kaappainkortit. Tälläinen yhdistelmä on halpa ja toimiva, mutta ammattilainen saattaisi kikattaa. Tapahtumaa varten tekee vuoden ympäri töitä tiimi, joka hoitaa tapahtumalle sisältöä ja kulisseja. Olisi vähintäänkin noloa, että tapahtuman alkaessa kuvaa ei näy ja äänet ehkä toimii. Eli syitä harjoittelulle on kaksi, mielenrauha sekä työryhmän perehdyttäminen käytännössä tekniikkaan.
Harjoituksia toteutettiin videon osalta syyskuun aikana kolmena kertana, äänilaitteisto tuli mukaan kuvioihin vasta muutama päivä ennen tapahtumaa. Näiden harjoitusten aikana ei löydetty kummempia puutteita tai vikoja tekniikasta, joten melko levollisin mielin voitiin tiimin kanssa keskiviikon ja torstaina välisenä yönä juuri ennen tapahtumaa kasata laitteet valmiiksi, kunhan elokuvateatterissa olivat illan näytökset loppuneet.
Testing, testing
Ne pienet ongelmat
Tätä kirjoittaessa tulee mieleen vain muutama tapahtumaa ennen tai tapahtuman aikana ilmennyt seikka. Kommunikointia varten meillä oli käytössä radiopuhelimia, jotka ilmeisesti operoivat lähekkäisillä taajuuksilla langattoman mikrofonijärjestelmän kanssa. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että äänimiehen työ vaikeutui entisestään. Tavallisessa tilanteessahan äänestä ja kuvasta vastuussa oleva tarkkailee tilannetta työpöytänsä ääressä siinä tilassa, missä tapahtuu. Johtuen elokuvateatterin rakenteesta, kaikki meidän kuva- ja äänitarkkailu tapahtui projektorihuoneen puolelta, joka on eristetty tila itse saleista. Tieto siitä, miten kuva ja ääni saleissa toimii tuli siis radiopuhelimitse tarkkailijoille. Äänimies erityisesti oli ympäröity mikrofonivastaanottimien tehoantenneilla, joka tarkoitti sitä, että jos äänimies koitti radiopuhelimella lähettää jotain, jokin vastaanotin saattoi paukahtaa aiheuttaen erittäin epämiellyttävän äänen jonkun salin PA-laitteistossa. Tämä onneksi huomattiin harjoitusten aikana, ja ratkaisu oli siis vain se, että äänimies ei kommunikoi takaisin
Salissa 3 oli pieniä ongelmia esiintyjälle tarkoitetun mikrofonin kanssa. Käytännössä ongelma ilmeni huonona äänenlaatuna (rätinää). Tämä todettiin ns. ”haamuongelmaksi”. Tapahtuman aikana pariin otteeseen käytiin äänimiehen kanssa lävitse säätöjä asialle, vaihdettiin mikrofonia, antennin paikkaa sekä katsottiin vahvistimien asetuksia. Aina muutosten jälkeen testattiin ääni ja todettiin, että hyvältähän tämä kuulostaa. Seuraava esiintyjä tulee paikalle, sama ongelma jälleen.
Projektorilla näytettävän kuvan ja salien PA-laitteiston kanssa todettiin harjoituksissa satunnaista desynciä. Ongelma oli satunnaista ja vakavuudeltaan vaihtelevaa (muutamista sadoista millisekunneista pariin sekuntiin). Tälle ei ratkaisua löydetty, mutta tapahtuman aikana ongelmaa ei ilmennyt. Tähdet olivat siis oikeassa järjestyksessä.
Viimeisenä mielenkiintoisena pointtina, joka liittyy osittain DC-opintoihin. Kuvan piti näkyä kolmeen saliin kolmelta eri tietokoneelta samaan aikaan. Tätä varten meillä oli edellä mainitut työpöydät kaappainkorteilla varustettuina. Näitä kortteja meillä oli tasan kolme kappaletta ja epämiellyttävä ajatus johon täytyi varautua oli se, että jokin näistä rikkoutuu harjoitellessa tai tapahtuman aikana. Tätä varten yksi työryhmämme jäsen Jere Isopahkala valmisteli pyynnöstäni RTMP-palvelimen. Tähän palvelimeen olisi tarpeen tullessa voitu lähettää esittäjän tietokoneelta kuva sekä ääni käyttäen verkkoyhteyksiä digitaalisen tai analogisen kuvan tai äänen sijasta. Tarvetta palvelimelle ei onneksi tullut, mutta se todettiin toimivaksi ja oli hyvä tietää sen olevan olemassa siltä varalta, että homma menee ns. vihkoon.
Melko pitkä tekstihän tästä tuli ja tämäkin vain raapaisee pintaa. Kiinnostuneet voivat kysellä joskus tulevaisuudessa kattavampaa dokumenttia, jonka allekirjoittanut saattaa valmistella seuraavia NGS:n tekniikasta vastaavia varten.
NGS 2016 tekniikasta vastasivat:
Valtteri Koppelo, tirehtööri ja diktaattori
Sofia Korhonen, Kiia Hautamäki, Jasmin Huttunen, Jere Isopahkala, Arri Kiljunen, Miko Kullberg, Joni Heikkinen, Jari Tuomainen (ääni) ja Mika Väliaho (ääni).
Osallistuimme Nordic Digital Business Summittiin 22.9.2016 Helsingin Kaapelitehtaalla. Tilaisuus oli konferenssi/messu-tyylinen, johon osallistui yrityksiä ständeineen ja puhujia eri puolilta maailmaa. Tapahtuma oli jaettu neljään osa-alueeseen: The Future of DC & Cloud Business, The Future of DC & Cloud Technology, The Future of IoT & Digitalisation ja Serious Games. Näissä oli omat puhujansa ja alueensa Kaapelitehtaan sisällä. Kävimme kuuntelemassa henkilöitä esimerkiksi NASA:lta ja IBM:ltä sekä seuraamassa paneelikeskustelua siitä, onko datamme paremmassa turvassa pilvessä. Lisäksi vierailimme ständeillä, muun muassa Schneider esitteli meille mikro datacentereitään.
Tapahtumaa sponsoroivat useat ruoka-alan yritykset, joten erilaisia kahveja, smoothieita, mehuja ja snäckejä oli koko ajan tarjolla. Kahvijono olikin hyvä paikka small talkille, tapasimme muun muuassa henkilön, joka toi Googlen datacenterin Haminaan ja kuulimme tarinan sen sinne päätymisestä. Lounaana tarjoiltiin street foodia hampurilaisten ja salaatin muodossa.
Illalle seminaarien jälkeen oli järjestetty aikaa verkostoitumiseen ja samalla sai nauttia juomatarjoilusta. Tapasimme esimerkiksi Amal Graafstran, joka oli maailman ensimmäinen RFID sirutettu. Kokonaisuudessaan tapahtuma oli mielenkiintoinen ja hieno kokemus. Tilaisuus toimi myös oppimiskokemuksena niin itse uuden tiedon kuin myös verkostoitumisen saralla.
Kiia Hautamäki & Jasmin Huttunen, TTK15SD
Mikko Salenius 14 ryhmän vaihto-opiskelija Hollanti Enschede Minor: Big Data
9.9.2016. Olen ollut nyt Hollannissa 3 viikkoa ja toinen kouluviikko takana. Tässä kirjoituksessa kerron ensin Hollannista kotina ja tämän jälkeen koulusta (mitä nyt tähän asti olen kokenut). Tärkeä huomio! Rekisteröidy mahdollisimman nopeasti maahan, ollessasi yli 4 kuukautta voit saada sakot jos jätät väliin. Toinen tärkeämpi syy on BSN numero, joka toimii sosiaaliturvatunnuksen tavoin. Se helpottaa elämää erittäin paljon, sillä sen avulla saat aukaistua tilin, sovittua liittymäsopimuksia yms.
Hollanti asuinpaikkana:
Tähän asti olen ollut positiivisesti yllättynyt Hollannista kotina, liikenne kulkee pääosin hyvin (ruuhkia esiintyy henkilöautoilla), kaikkialla on puhdasta & kaunista, ihmiset osaavat erittäin hyvin englantia ja pyöräily on mahtavaa. Hinnatkin ovat alempia kuin koti Suomessa 🙂
Liikenne: Julkiset kulkevat hyvin, bussimatka kustantaa 1,50e tai voit ladata nimettömälle bussikortille haluamasi summan ja saada alennusta riippuen matkan pituudesta (henkilökohtaisella pääsee halvimmalla, mutta vaatii maahan rekisteröitymisestä saatavan sosiaaliturvatunnuksen). Busseilla on melkein jokapaikassa erityiset bussikaistat, jotka kulkevat tien sivussa erikseen muusta liikenteestä. Pysäkeillä on myös yleensä digitaalinen taulu, joka kertoo koska seuraava on tulossa ja lisää siihen +X arvion mikäli ollaan myöhässä aikataulusta. Junalla pääsee myös hyvin ympäriinsä, mutta en ole kuin kerran vielä päässyt koittamaan joten en sano siitä enempää.
Pyöräily on Hollannissa nro 1. ehdottomasti (mukaan lukien sähköpyörät, sähkö rollaattorit, skootterit, käsipyörät yms. kaikkea on tullut nähtyä). Pyörillä on jokapaikassa punaisella merkatut tiet, jotka kulkevat autotien reunassa. Pääasiassa mennään samaan suuntaan kuin Suomessa mentäisiin autolla, mutta kaksisuuntaisia väyliäkin on. Jalkakäytävällä pyöräilyä paheksutaan ja siitä ilmeisesti sakotetaan herkästi (myös pyörän varustelu on oltava kunnossa). Päivittäin näkyy kymmenittäin pyöräilijöitä ja pyörien parkit ovat aina aivan täynnä. Ilman pyörää ei täällä pärjää :).
Ruoka: Samankaltaista kuin kotona, koulussa ei ole tosin ruokalaa joten “kotiruokaa” ei tule syötyä juurikaan. Täällä tosin eri kulttuureja on reilusti enemmän kuin kotona sijainnin takia, joten löydät kaikkiin tarpeisiisi jotain. Itselleni paikallinen ruoka on maistunut hyvin.
Raha-asiat: Huokaus… Täällä maksaminen Nordean kortilla on ollut erittäin vaikeaa, vain muutama paikka on hyväksynyt joten olen mennyt suurimmaksi osaksi käteisellä. Rahaa on automaateista saanut tosin hyvin ja pienillä maksuilla (0,75e oli ainakin yhdessä). Hinnat ovat kuitenkin olleet hyvät ja Saksa on niin lähellä, että vieläkin halvemmalla pääsee suhteellisen helpolla. Joskus käteinenkään ei tosin auta, kävin tutustumassa punttisalilla ja heiltä tuli tiukka ei niin kauan kun minulla ei ole paikallista pankkitiliä (myös alle vuoden jäsenyyden hyväksyviä paikkoja on harvassa).
Asuminen: Pääasiassa kämppisten kanssa, koululta saa asunnon (425e/kk). Itse löysin ihan vain Facebook ryhmiä selaamalla kämpän 4 Saksalaisen kanssa. Hyvä huomio muuten, että täällä tulet törmäämään 50% Hollantilaisiin ja 50% Saksalaisiin. Kaikki tulevat Saksasta tänne opiskelemaan helpomman sisäänpääsyn takia. Näillä mailla on vielä kova kilpailuhenki toistensa kanssa, joten älä ainakaan mainitse jalkapalloa.
Koulu:
Koulu on keskustassa sijaitseva Saxion, joka on pienempi kaupungin kahdesta yliopistosta. Suurempi on Utwente. Koulu laitoksena on hyvin modernin oloinen, mutta yksi suuri puutos tuntuu olevan jokapaikassa: sähköpistokkeet. Läppärillä opiskellessa tämä tulee ärsyttämään monia. Päivät ovat onneksi suhteellisen lyhyitä (2-4h päivä, perjantai vapaa). Töitä tehdään siis pääasiassa kotona.
Mikko ja Heinze Havinga
Koulutus on jaettu kahteen osaan: Ensin käydään läpi luentoja, opetellaan teoriaa, käytännön töitä yms. ja toisella tehdään projekti ryhmätyönä. Ensimmäinen puolisko siis valmistaa toiseen.
Yksi koulukirja piti ostaa, mutta muuten mennään erilaisilla luennoilla ja softwarejen opettelulla. Ennen teknistä tietoa kaikesta kerron vielä itseäni hämmästyttäneen asian. Suurin osa opiskelijoista on jo koulutuksen aikana yritysten kanssa tekemisissä ja tekevät projekteja näille yhtiöille. Joka viikko meillä käy myös 1-2 yrityksen edustajaa luennoimassa eri aiheista ja kertomassa yrityksestään. Itse jo olen kovasti yrittämässä työharjoitteluun pääsyä yritykseen Info Topics, jossa käydään läpi dataa, tehdään ratkaisuja sen perusteella ja myydään nämä ratkaisut yrityksille (osoitetaan datalla miksi yrityksen pitäisi tehdä X asia).
Softwaret: Alteryx (datan käsittely) ja Tableau (visualisointi) pääasiassa. Muita käydään ohimennen läpi esim. Webscraper.io
Kurssit:
Conceptual & Technical Alteryx = Mitä big data on, Alteryxin käyttö, datan muuttaminen tiedoksi, data blending, datan siivoaminen, datan yhdistäminen yms.
Meaning & Value & Business cases = Mitä arvoa data antaa yritykselle, yritys esimerkkejä, kaikki dataan bisneksenä liittyvät asiat
Visual & Design: Visualisointi, estetiikka, graafinen suunnittelu, user interfaces, infographs.
Tähän asti olen pitänyt koulutuksesta erittäin paljon, hyvä sekoitus data analytiikkaa sekä business puolta. En tietenkään parin viikon jälkeen voi sanoa vielä kuinka hyvä loppujen lopuksi on, mutta tähän asti näyttää hyvältä.
Kone- ja kaivostekniikan uudessa projektissa koulullemme hankitaan lukuisia robotteja, joista yksi, YuMi, saapui koulullemme tällä viikolla. Robotin käyttökoulutus toteutettiin kolmen iltapäivän mittaisena ja kouluttajana toimi Teemu Rantala ABB:sta. Yleiskoulutuksen aiheina oli 
mm. robotin käyttöönotto, konfigurointi ja perusohjelmointi eri menetelmillä. Tämän lisäksi Teemu piti DC-opiskelijoista koostuvalle robotiikka -kesäprojektiryhmälle täsmäiskun robotin tietoliikenneyhteyksistä ja eri keinoista siirtää dataa robotista ulos. Päivän aikana robotista siirettiinkin dataa muutaman eri ohjelmiston kautta omaan verkkoomme. Kesän aikana
projektiryhmä kerää YuMista ja kaikista muistakin koulun roboteista dataa opiskelijakonesalimme servereille ja pohtii ko. datan visualisointia ja hyödyntämistä uudella tavalla.
Päivien aikana saimme runsaasti uutta tietoa ja ryhmä keksi jo useita ideoita kesän projektiin. Ensi viikolla jatkamme Universal -robottien koulutuspäivällä.
