Lisää kaikki blogikirjoitukset tähän kategoriaan niin näkyvät tuolla Blogi -välilehdellä.
Haluaisitko päästä operoimaan Euroopan ainoaa opiskelijakonesalia? 
Kenties räkittämään palvelimia pois lattialta?
Tai pystyttämään pilvipalveluja turvallisesti? Tai jopa ylläpitämään klusteroitua virtuaali-infraa?
Hae mukaan joukkoon! 
Lisätietoa KAMKin sivuilla ja Opintopolussa
Tänään 27.1.2022 oli aika juhlia dc-itsenäisyyspäivää. On kulunut viisi vuotta siitä, kun konesalimme liitettiin suoraan Funetiin. Juhlapäivän aluksi Joona muisteli viiden vuoden takaista itsenäistymistä ja mikä sen mahdollisti. Juhlapuheen jälkeen nykyiset dc:läiset siirtyivät lipun nostoon ja sen jälkeen juhlakahveille. Lipun noston suorittivat tuutorit Anton ja Juho. Alla muutama kuva päivän tapahtumista.
Toiset jäähdyttävät konesaleja, mutta KajakDC on siirtynyt konesalien lämmitykseen!
Joulukuun kovat pakkaset palelluttivat kasvihuoneen serverimme niin, etteivät ne suostuneet käynnistymään. TTK20SD:n opiskelijat keksivät ratkaisun: infrapunalämmitin ei vielä tehonnut, mutta auton sisätilalämmittimen avulla laitteet saatiin käynnistymään. Innovatiivista toimintaa! Pieni videopätkä löytyy täältä.
Uuden vuoden kunniaksi saimme tulevaan käyttöömme dc-liput. Niitä on kiva kanniskellla vappumarssilla ja muissakin yhteyksissä.
Ohessa kuvat lipuista sekä airueet Tuomo ja Jarkko.
Datacenter-koulutusohjelma on näyttävästi esillä 7.10. järjestettävässä visitKAMK tapahtumassa! Koulutustamme esitellään kello 10:20 – 10:40 ja 13:20 – 13:40.
Tervetuloa mukaan!
Halusimme päivittää koulun katolla olevan kasvihuoneen ulkoisesti ja toiminnallisesti uudelle tasolle. Ryhmämme koostui viidestä täynnä intoa olevasta ensimmäisen vuoden DC-opiskelijasta ja aloitimme projektin suunnittelun miettimällä yleisesti, kuinka voisimme tehdä kasvihuoneesta hyödyllisemmän. Halusimme rakentaa kasvihuoneeseen uuden lattian, koska lattiana toimiva katon betonilaatoitus oli erittäin epätasainen. Betonilaattojen epätasaisuus aiheutti sen, että suurta osaa kasvihuoneen lattian pinta-alasta ei voinut hyödyntää ollenkaan liian suurten epätasaisuuksien takia. Betonilaatat vaikeuttivat myös huomattavasti räkkikaapin siirtelyä turvallisesti.
Koska uuden lattiatason rakentaminen aiheutti muutoksia esimerkiksi kasvihuoneen sisätilan kokonaiskorkeuteen, varmistimme että räkkikaapin yläpuolelle jää turvallinen työskentelytila ja etteivät sisätilan korkeusmuutokset aiheuta esteitä insinööriopiskelijoiden työskentelylle. Lisäksi meidän tuli varmistua siitä, että uusi lattia kestää jatkuvaa kuormitusta myös räkkikaapin ollessa täynnä. Päädyimmekin lattian rakenteen osalta käyttämään ns. terassimallia, joka mahdollistaa painon kuormituksen jakautumisen tasaisemmin koko lattian alueelle.
Lattian tukipalkkien rakenne.
Kasvihuoneessa oli alkuperäisesti 6 blade-palvelinta sekä yksi kytkin. Saimme 16 palvelinta lisättäväksi räkkikaappiin, mikä lisäsi kasvihuoneen käyttävyyttä moninkertaisesti. Räkkikaapin kalustus sujui mallikkaasti. Yritimme asentaa palvelimet mahdollisimman loogisesti. Laitoimme palvelimet numerojärjestyksessä sisälle chassikseen järjestyksen pitämisen helpottamiseksi. Johdotuksessa kiinnitimme huomiota johtojen merkkaamiseen, teimme merkkaukset niin palvelimen sekä kytkimen päähän. Saman teimme virtajohtojen kanssa. Tämänkin teimme järjestelmällisyyden avuksi, sekä helpottaaksemme huolto- sekä korjaustoimenpiteitä.
Kasvihuoneen räkkikaappi.
Palvelimilla aloimme pyörittämään Proxmox-virtualisointiympäristöä. Tähän teimme virtuaalikoneen automatisoinnin. Tämän avulla voimme avata virtuaalikoneen nettisivun välityksellä, yhdellä hiiren klikkauksella. Tämä toteutetaan skriptillä, joka ottaa yhteyden verkkosivun napista ja lähettää sen palvelimelle joka suorittaa skriptin, tehden uuden virtuaalikoneen nimeämissääntöä käyttäen. Tätä toimintaa on tarkoitus edistää, sekä julkaista koulun käyttöön.
Virtuaalisen tietokoneen luominen.
Halusimme myös tehdä kasvihuoneesta interaktiivisen 3D-mallinnuksen, jota käyttäjä voisi katsoa mistä suunnasta tahansa. Teimme tätä varten kasvihuoneelle oman nettisivun HTML- ja CSS-ohjelmointikielillä, joka toimii toistaiseksi vain DC-luokan omassa verkossa. Mallinnus tehtiin Blenderillä ja sen liittäminen nettisivuun toteutettiin THREE.js:n avulla. Koodasimme mallinnusta varten ns. itsenäisen skenen, jolle mallinnus renderöidään WebGL:n avulla. Mallinnusta pystyy kääntämään 360-astetta ja käyttäjä voi halutessaan liikuttaa kameraa lähemmäs mallinnusta. Lisäksi teimme yksinkertaisen käyttöliittymän, jossa on tietoja kasvihuoneen sisällöstä ja linkit, joiden kautta pääsee katsomaan kasvihuoneen antureita ja webkameran kuvaa.
Kasvihuoneen 3D-mallinnus.
Projekti oli kokonaisuudessaan erittäin antoisa oppimisen suhteen ja onnistuimme tehtävien jakamisessa hyvin. Kaikki ryhmäläiset saivat tehdä sopivasti kaikkea, joka mahdollisti kaikille monien uusien asioiden oppimisen projektin aikana. Kaiken tämän lisäksi, meidän ryhmähenki oli aivan loistava!
Arttu Sainio ja Jimi Kojo, TTK19SD
DC-Hackathon järjestettiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2019 kolmen päivän mittaisena viikonloppu tapahtumana. Järjestämisestä päävastuussa oli Datacener-opiskelija Johanna Väisänen ja DAIKA -hankkeen projektityöntekijänä Elisa Härkönen.
Tapahtuma oli suunnattu entisille ja nykyisille KAMK:in Datacenter -opiskelijoille. Toiveita osallistua mukaan tapahtumaan tuli insinööripuoleltakin, mutta koska tapahtuma oli ensimmäinen laatuaan, päätettiin kävijäkunta rajata pelkästään DC-puolelle.
Tapahtuman pääasiallisena tavoitteena oli saada saman katon alle uusia ja vanhoja DC-puolen opiskelijoita luokkakokous periaatteella. Lisänä haluttiin tuoda mukaan myös Hackathon osio, jossa opiskelijat pääsisivät kokeilemaan taitojaan ongelman ratkaisussa.
Supertietokoneen kuormittaminen.
Edellisenä vuonna, 2018, Kajaanin Ammattikorkeakoulu sai lahjoituksen Renforsin rannassa sijaitsevalta CSC-Tieteen tietotekniikka keskus Oy:ltä, Bull-laskentaklusterin. Tämä supertietokone sai oman paikan yhdestä kampusalueen rakennuksesta ja jonka pystyttäminen ja käynnistäminen suoritettiin opiskelijavoimin. Bullille ei ollut suoritettu käynnistämisen jälkeen vielä kattavaa testiajoa, joten sen toteutus päätettiin sisällyttää DC-Hackathon tapahtumaan haasteen muodossa.
DC-Hackathonin palkinnot.
Haasteena oli hyöty kuormittaa supertietokonetta mahdollisimman paljon ja tasaisesti annettujen rajoitteiden puitteessa. Rajoitteita olivat mm. kryptovaluutan louhinta ja hajautetut laskentaprojektit (esim. BOINC), joiden käyttäminen oli ehdottomasti kielletty.
Haastetta varten kasatut tiimit saivat 24h aikaa suorittaa annettu tehtävä. Haaste paljastettiin tiimeille vasta tapahtuman aloitustilaisuudessa, jottei alkuvalmisteluita voisi suorittaa.
Haasteen ohelle tapahtumaan suunniteltiin myös erinäistä rastitoimintaa, sillä osallistujille haluttiin tarjota muutakin tekemistä ja mahdollisuus viettää aikaa yhdessä. Rastitoiminta oli humoristisella mielellä suunniteltu ja toteutettu, johon kuului mm. makkaran syönti ilman käsiä, segway-ajelu radalla, syödä silliaamiainen sekä suorittaa liikunnallinen haasterata.
Humoristinen ja rento tapahtuma oli kävijöiden antaman palautteen mukaan onnistunut ja haluaisivat mielellään osallistua tapahtumaan uudelleenkin. Palkintojakin jaettiin haasteen voittajatiimille, sekä rastitoiminnan kaikkien rastien suorittaneelle henkilölle.
Jos haluat lisätetoja tapahtumasta, DC-Hackathonin nettisivua pääset tutkimaan täältä: https://dchackathon.fi/
Autoa olivat esittelemässä Heikki Saukko (vas.) ja Sami Niiranen.
Orbiksen näyttelyauto vieraili Renforsin rannassa 11.6.2019. Esittelijöinä toimivat Heikki Saukko sekä Sami Niiranen. Data center –opiskelijamme kävivät tutustumassa näyttelyautoon, jonne oli koottu kattavasti liittimiä ja kaapelointiratkaisuja erilaisia ympäristöjä ja käyttäjiä ajatellen.
Orbis on suomalainen perheyritys, jossa työskentelee noin 50 henkeä. Yritys tarjoaa tietoliikennekaapelointia sekä infra ratkaisuja muun muassa mobiilioperaattoreille, datakeskuksiin ja puolustusvoimille. Suomen lisäksi toimintaa myös Virossa, jossa valmistetaan kaapeleita ja liittimiä asiakkaan tarpeiden mukaan sekä Venäjällä Moskovassa, jossa toimii pieni myyntiyritys.
Nyt näytillä ollut auto on rakennettu yrityksen tänä vuonna olevan 70-vuotisjuhlan kunniaksi. Haastatellun myyntijohtajan, Heikki Saukon mukaan auton myötä yrityksen tuotteiden esittely asiakkaille onnistuu kattavammin ja näkyvämmin hyvin varustellun auton avulla.
Data center -opiskelijat tutustuivat Orbiksen tuotteisiin.
Auto tullaan pitämään Orbiksen käytössä tulevaisuudessakin, sillä se tuonut jo nyt hyvin näkyvyyttä ympäri Suomen ajettavan Road Show’n myötä. Myös opiskelijamme olivat hyvin kiinnostuneita autossa esillä olevista tuotteista. Kiinnostusta herätti muun muassa mittauslaite, joka mittasi kuidun pituuden, vaimennuksen sekä sen mahdolliset viat.
Kysyimme myös Heikki Saukolta, miten datakeskukset tulevat kehittymään tulevaisuudessa ja millaisiin ratkaisuihin ollaan menossa. Orbis on mukana EU-rahoitteisessa, kolmen vuoden projektissa, jossa tarkoituksena on kehittää autonominen datakeskus. Mukana on kanadalaisten ja ruotsalaisten yritysten lisäksi myös suomalaisia yrityksiä, kuten Granlund sekä kW-set. Granlund on kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntiakonserni, joka on toteuttanut mm. Helsingissä Telian suomen suurimman avoimen datakeskuksen rakentamisen. kW-set on vuorostaan varavoimaan erikoistunut yritys, joka keskittyy varavoimakoneisiin ja niiden ympärille kehitettyihin palveluihin kuten esimerkiksi kontteihin, jäähdytysilmanvaihtoon ja sähköautomaatioon.
Heikki Saukko esittelemässä kaapleiden liittimiä.
Projektin tavoitteena on kehittää autonomiaa datakeskuksissa jota tarvitaan mm. Edge-datakeskuksissa, jotka mahdollistavat pienemmän latenssin esimerkiksi itseohjautuvien autojen puitteessa. Haasteena datakeskusten kehityksessä tulee olemaan Saukon mukaan energiatehokkuus. Nykyisellään datakeskukset syövät jo arvioiden mukaan 5-10% maailman sähköntuotannosta. Tämä tulee arvioiden mukaan tuplaantumaan tai jopa kolminkertaistumaan seuraavan 10 vuoden aikana.
Orbis näyttelyauto tullaan ehkä näkemään Kajaanissa uudelleen tänä syksynä järjestettävässä DC-Hackathon tapahtumassa.
Lisätietoa autosta kerrotaan Orbis Oy:n julkaisemassa Youtube -videossa.
Eilen koulullamme piipahti entinen opiskelijamme ja harjoittelun opiskelijakonesalissamme suorittanut Joni Heikkinen (TTK15SD). Joni valmistui jo hyvää aikaa sitten ja muutti työn perässä Etelä-Suomeen, tällä hetkellä mies on töissä Ford:lla.
Joni jakamassa kokemuksiaan TTK17SD-ryhmälle.
Joni ystävällisesti kertoi kokemuksistaan nykyisen työnantajan palveluksessa ja siitä, mitkä opiskeluajan asiat ovat osoittautuneet myöhemmin työelämässä tarpeelliseksi ja mihin asioihin nykyisten opiskelijoiden kannattaisi kiinnittää huomiota omissa opinnoissaan. Myös henkilökunta sai arvokasta palautetta siitä, mihin suuntaan opetustamme olisi hyvä viedä – oikeita liikkeitä olemme onneksi jo tehneet.
Mutta ennemmin kuin harjoittelustaan labrassamme tai työpaikastaan Ford:lla, Joni on tunnetumpi eräästä toisesta syystä. Hän on nimittäin mies Linux-luokkamme teeman taustalla.
Jonin linnake
Mukavaa, että mies pääsi itse paikan päälle todistamaan kättensä jälkeä koulullamme. Jos haluat tietää miksi luokan teemana toimii Jonin linnake, tule meille opiskelemaan, niin kerromme lisää.
