EYOF Vuokatti 20.-25.3.2022

Saimme pyynnön osallistua IT-tuen talkoolaisina Vuokatissa järjestettäviin European Youth Olympic Festivaleihin ja meitä lopulta osallistuikin 8; kakkosvuoden dc-ukot Anton, Juho, Miika, Tarvo ja Tuomas, sekä ykkösvuoden dc-ukot Ville, Eemil ja Hanna. IT-tuen päätyyppinä EYOF Vuokatissa toimi Pertti Erkkilä, joka meitä opasti ja delegoi tehtäviä, joita suoritettiin viikon aikana. Talkooviikkomme alkoi sunnuntaina 20.3. Päivän aikana tutustuimme alueeseen ja Pertti näytti meille missä reitittimet sijaitsevat. Saimme myös talkoolaisina EYOF Vuokatin pipon, T-paidan ja takin. Talkoolaiset kulkivat bussikyydityksellä Vuokattiin, sekä halutessaan sai päivittäin nauttia aamiaisen, lounaan ja päivällisen.

Viikon aikana IT-tuen tehtäviä oli mm.

– Päivittää ruokalan näyttöihin ruokalistat ja varmistaa päivittäin, että näytöt ovat päällä ja näkyy oikea ruokalista.

– WLAN-yhteyksissä oli paljon ongelmia, koska väkeä oli niin valtavasti, että tietoliikenne ruuhkautui ja tästä saimmekin paljon ilmoituksia viikon aikana, ettei nettiyhteys toiminut.

– Asennettiin noin kymmeneen vanhaan läppäriin Windows 10.

– Tulostimien ”korjailua”, eli uudelleenkäynnistämistä.

– Reitittimien ja mokkuloiden konffailuja.

– Yleinen talkoolaisena pyöriminen ja vierailijoiden opastaminen ja auttaminen.

Paljon oli myös turhauttavaa odottamista ja istumista, koska IT-ongelmia ei lopulta kovinkaan paljoa ilmaantunut. Päivystimme vuorotellen tietyssä IT-pisteessä hiihtoputkella ja seurasimme kisoja joko tietokoneelta tai menimme katsomaan niitä paikan päälle. KAMK:n Esports-puolen ”peliluola” oli myös hauska lisä Vuokatti-viikkoon, kun pääsi testaamaan mm. VR-laseja. Myös taukoliikunnalle jäi aikaa, kuten alla näkyy.

Kokonaisuudessaan viikko oli valtavan hyvä ja antoisa kokemus. Kaiken tämän nykymaailman murheiden keskellä oli mukavaa nähdä, kuinka kymmenien eri maiden nuoret kokoontuivat kisailemaan yhdessä hyvällä yhteishengellä.

Hanna Tsutsunen TTK21SD, kuvat Pertti Erkkilä ja Hanna Tsutsunen, video Hanna Tsutsunen

Tapaus Bull (15.-16.3.2022)

Tapaus Bull (15. – 16.3.2022)

Yhteistyössä Atoksen kanssa toteutimme datacenter-opiskelijoiden kera supertietokone Bullin purkamis- ja kasausprojektin. Atokselta KAMK:n tiloihin lahjoituksena saatu supertietokone Bull sijaitsee kampuksella Taito1 rakennuksen kahvilan välittömässä läheisyydessä, missä sitä voikin ihailla lasisen seinän takaa.

Purkamisprojekti toteutettiin Atoksen työntekijöiden kanssa yhteistyönä, ja paikalle oli saapunut myös Atoksen maajohtaja Janne Ahonen kahden Kajaanin toimipisteen työntekijän kera.

Tiistaipäivä lähti liikkeelle yleisellä infolla ja nostimme purun kunniaksi KajakDC-lipun salkoon. Lipun noston jälkeen oli vuorossa tärkeä Atoksen tarjoama kahvihetki, jotta ajatus saatiin kuntoon. Kahvittelun ja lipunnoston jälkeen suoritimme työnjaon ja opiskelijat pääsivät DC-opetusympäristöstä käsin sammuttamaan purettavan laitteiston. Etänä tapahtunut laitteiston sammuttelu onnistui työntekijämme Huliksen (Juha Hauhia) johdolla nopeaan ja kohta opiskelijat olivatkin jo purkamassa laitteistoa kuvauspaikalle. Purusta toteutettiin koulumme työntekijän Juho Salmisen avustuksella timelaps-video, joka tullaan julkaisemaan lähiaikoina sivuillamme. Laitekaapin lisäksi Bullin johdotus purettiin siistimistä varten. Aivan kaikkea rautaa ei laitekaapista irroitettu, vaan oleelliset palvelinyksiköt ja johdotus. Ei ollut kahden päivän projektin puitteissa järkevää purkaa esimerkiksi sähkönsyöttöä, jäähdytykseen liittyvää laitteistoa tai painavia palvelinyksiköiden kehikoita. Tosin yksi kehikko poistettiin opetusmielessä, jotta jokainen sai testata parin kanssa, miten paljon kehikko painaakaan.

Keskiviikko lähti tiistain tapaan kahvihetkellä käyntiin, minkä Atos tarjosi opiskelijoille. Keskiviikkopäivä oli laitteiden kasauspäivä ja samalla siivottiin laitekaapin johdotus kuntoon, sekä päivitettiin dokumentointi tarroilla. Jokainen opiskelijaryhmä sai yhden chassiksen selvitelläkseen, sekä siinä kiinni olleet johdot. Kun laitteisto ja johdot oli asennettu takaisin, oli vuorossa vielä asetusten päivittäminen. Etänä DC-labrasta Huliksen johdolla opiskelijat pääsivät vielä päivän päätteeksi muuttamaan jokaisen palvelinyksikön salasanat sekä chassiksen asetukset.

Projekti onnistui suunnitellusti ja jo noin klo 14 aikaan keskiviikkona kaikki laitteisto oli fyysisesti asennettuna takaisin paikoilleen laitekaappiin, sekä johdot selvitettyinä uusien nimitarrojen kera. Opiskelijat saivat projektista hyvin tietoa supertietokoneen rakenteesta ja saivat tietoa, miten laitteistoa hallitaan etänä. Supertietokone Bullia jäähdytetään nesteellä, joten jäähdytysratkaisun suhteen tapahtui myös oppia.

 

 

OPISKELIJAN NÄKEMYS ASENNUKSESTA

Aloitimme varhaisen aamumme kello kahdeksalta tapaamalla DC-labrassa. Paikalla olivat kaikki oleelliset opettajamme, tekijämiehet Tuomo sekä Hulis, suurin osa 2-vuosikurssilaisista ja myös innokkaimmat 1-vuosikurssilaiset.

Paikalle oli saapunut myös arvoisia vieraita, kuten Atos yrityksen Suomen ja Baltian maajohtaja, Janne Ahonen. Lisäksi molemmat Kajaanissa työskentelevät Atoksen työntekijät Ville ja Matti. Janne ja työntekijät esittelivät itsensä ja kertoivat meille paljon positiivisia asioita. He kannustivat hakemaan heti valmistumisen jälkeen Atokselle töihin.

Alkupuheiden jälkeen suuntasimme yläkertaan ja parvekkeelle, jossa suoritimme ylpeydellemme tärkeän Datacenter perinteen. Nostimme tämän erikoisen päivän kunniaksi mahtavan Datacenter lippumme salkoon. Kevätaurinko lämmitti ja paistoi kirkkaasti, kun katsoimme uljasta lippuamme koulurakennuksen korkeimmassa kohdassa. Lipun noston jälkeen menimme alakerran kahvioon, jossa joimme kahvit ja söimme valtavat korvapuustit Jannen piikkiin. Ne korvapuustit olivat erinomaisia.

Palasimme labraan ja jakauduimme työpareiksi. Ensimmäiseksi suljimme tietokoneilla etänä chassikset ja bleidit sekä vesikierron Bullin jäähdytysjärjestelmästä. Seuraavaksi menimme koko poppoolla kahvion läpi takahuoneeseen, jossa Bull supertietokone sijaitsee. Bullin konehuoneeseen mahtui kerrallaan, miellyttävässä asennossa noin neljä henkilöä, joten cafeteria oli seuraavat 2 päivää täynnä odottelevia datacenter ukkoja. Irrotimme yhteensä 50 bleidiä Bullin ensimmäisestä Rackistä ja kannoimme ne yksitellen alakerran luokkatilaan.

Luokkatilassa markkinointitiimi (Juho) otti vielä kuvat päällekkäin kasatuista bleideistä. Lähdimme takaisin labraan ja juuri kun olimme lopettamassa päivän ja lähtemässä kotiin, päätettiin vielä ottaa viimeiset kuvat bleideistä, nyt myös virtajohdot mukana kuvassa.

Toisena päivänä vuorossa oli käytännössä sama rumba, mutta käänteisessä järjestyksessä. Takaisin kasaaminen sujui jo huomattavasti luontevammin. Toisen päivän loppumetreillä saimme vaihtaa ainoan hajonneen osan, eli RJ45 liittimen. Lopussa kun käynnistimme bleidit, teimme myös havainnon, että eräs Chassis oli ollut talviunilla helmikuusta 2018 lähtien, eli se ei ole ollut käynnissä neljään vuoteen.

Mitä opimme tästä projektista? Opimme, että elementtien irrottelussa täytyy aina olla tarkka ja varovainen. Osat menevät helposti rikki. Tärkein asia kuitenkin oli dokumentaatio. Se on kaiken A ja O. Hyvin tehty dokumentaatio säästää 50% ajasta seuraavalla purku kerralla.

-Eemil Myllykoski (TTK21SD)

Itsenäisyyspäivän juhla 27.1.2022

Tänään 27.1.2022 oli aika juhlia dc-itsenäisyyspäivää.  On kulunut viisi vuotta siitä, kun konesalimme liitettiin suoraan Funetiin. Juhlapäivän aluksi Joona muisteli viiden vuoden takaista itsenäistymistä ja mikä sen mahdollisti. Juhlapuheen jälkeen nykyiset dc:läiset siirtyivät lipun nostoon ja sen jälkeen juhlakahveille. Lipun noston suorittivat tuutorit Anton ja Juho. Alla muutama kuva päivän tapahtumista.

    

 

Konesalin lämmittäminen

Toiset jäähdyttävät konesaleja, mutta KajakDC on siirtynyt konesalien lämmitykseen!

Joulukuun kovat pakkaset palelluttivat kasvihuoneen serverimme niin, etteivät ne suostuneet käynnistymään. TTK20SD:n opiskelijat keksivät ratkaisun: infrapunalämmitin ei vielä tehonnut, mutta auton sisätilalämmittimen avulla laitteet saatiin käynnistymään. Innovatiivista toimintaa! Pieni videopätkä löytyy täältä.

Kasvihuoneen kesäprojekti 2020

Halusimme päivittää koulun katolla olevan kasvihuoneen ulkoisesti ja toiminnallisesti uudelle tasolle. Ryhmämme koostui viidestä täynnä intoa olevasta ensimmäisen vuoden DC-opiskelijasta ja aloitimme projektin suunnittelun miettimällä yleisesti, kuinka voisimme tehdä kasvihuoneesta hyödyllisemmän. Halusimme rakentaa kasvihuoneeseen uuden lattian, koska lattiana toimiva katon betonilaatoitus oli erittäin epätasainen. Betonilaattojen epätasaisuus aiheutti sen, että suurta osaa kasvihuoneen lattian pinta-alasta ei voinut hyödyntää ollenkaan liian suurten epätasaisuuksien takia. Betonilaatat vaikeuttivat myös huomattavasti räkkikaapin siirtelyä turvallisesti.

Koska uuden lattiatason rakentaminen aiheutti muutoksia esimerkiksi kasvihuoneen sisätilan kokonaiskorkeuteen, varmistimme että räkkikaapin yläpuolelle jää turvallinen työskentelytila ja etteivät sisätilan korkeusmuutokset aiheuta esteitä insinööriopiskelijoiden työskentelylle. Lisäksi meidän tuli varmistua siitä, että uusi lattia kestää jatkuvaa kuormitusta myös räkkikaapin ollessa täynnä. Päädyimmekin lattian rakenteen osalta käyttämään ns. terassimallia, joka mahdollistaa painon kuormituksen jakautumisen tasaisemmin koko lattian alueelle.

Lattian tukipalkkien rakenne.

 

Kasvihuoneessa oli alkuperäisesti 6 blade-palvelinta sekä yksi kytkin. Saimme 16 palvelinta lisättäväksi räkkikaappiin, mikä lisäsi kasvihuoneen käyttävyyttä moninkertaisesti. Räkkikaapin kalustus sujui mallikkaasti. Yritimme asentaa palvelimet mahdollisimman loogisesti. Laitoimme palvelimet numerojärjestyksessä sisälle chassikseen järjestyksen pitämisen helpottamiseksi. Johdotuksessa kiinnitimme huomiota johtojen merkkaamiseen, teimme merkkaukset niin palvelimen sekä kytkimen päähän. Saman teimme virtajohtojen kanssa. Tämänkin teimme järjestelmällisyyden avuksi, sekä helpottaaksemme huolto- sekä korjaustoimenpiteitä.

Kasvihuoneen räkkikaappi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Palvelimilla aloimme pyörittämään Proxmox-virtualisointiympäristöä. Tähän teimme virtuaalikoneen automatisoinnin. Tämän avulla voimme avata virtuaalikoneen nettisivun välityksellä, yhdellä hiiren klikkauksella. Tämä toteutetaan skriptillä, joka ottaa yhteyden verkkosivun napista ja lähettää sen palvelimelle joka suorittaa skriptin, tehden uuden virtuaalikoneen nimeämissääntöä käyttäen. Tätä toimintaa on tarkoitus edistää, sekä julkaista koulun käyttöön.

Virtuaalisen tietokoneen luominen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Halusimme myös tehdä kasvihuoneesta interaktiivisen 3D-mallinnuksen, jota käyttäjä voisi katsoa mistä suunnasta tahansa. Teimme tätä varten kasvihuoneelle oman nettisivun HTML- ja CSS-ohjelmointikielillä, joka toimii toistaiseksi vain DC-luokan omassa verkossa. Mallinnus tehtiin Blenderillä ja sen liittäminen nettisivuun toteutettiin THREE.js:n avulla. Koodasimme mallinnusta varten ns. itsenäisen skenen, jolle mallinnus renderöidään WebGL:n avulla. Mallinnusta pystyy kääntämään 360-astetta ja käyttäjä voi halutessaan liikuttaa kameraa lähemmäs mallinnusta. Lisäksi teimme yksinkertaisen käyttöliittymän, jossa on tietoja kasvihuoneen sisällöstä ja linkit, joiden kautta pääsee katsomaan kasvihuoneen antureita ja webkameran kuvaa.

Kasvihuoneen 3D-mallinnus.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Projekti oli kokonaisuudessaan erittäin antoisa oppimisen suhteen ja onnistuimme tehtävien jakamisessa hyvin. Kaikki ryhmäläiset saivat tehdä sopivasti kaikkea, joka mahdollisti kaikille monien uusien asioiden oppimisen projektin aikana. Kaiken tämän lisäksi, meidän ryhmähenki oli aivan loistava!

Arttu Sainio ja Jimi Kojo, TTK19SD