Uusi lukukausi aloitettiin 26.8.2024 Bootcampilla, jossa 3. vuoden DC-opiskelijat pitävät kolmen päivän ajan DC-aiheisia rasteja uusille DC-opiskelijoille. Bootcampin aluksi nostetiin lippu salkoon ja juotiin pullakahvit. Lippu liuhuu salossa Bootcampin ajan.
Kesäprojektin tarkoituksena oli tehdä Insinööreille heidän oma konehuone, jota he voivat käyttää opinoissaan. Konehuoneessa on insinööreille tarvittavia laitteistoja, kuten servereitä (blaidit) servereitten pidikkeet (räkit) ja kytkimet. 
Projektin alussa ryhmän TTK20SD:n piti hakea kaikki laitteistot konehuoneeseen, jonka jälkeen kaikki laitteet laitetiin paikoilleen ja johdotettiin. Konehuoneessa piti Saada netti kulkemaan kaikkien kytkimien ja servereitten välillä ja lopuksi lisätä kaikki serverit MAAS palveluun, jotta niitä pystytään käyttämään etänä.
Kun johdotus oli valmis. kytkimet piti saada toimimaan, jotta ne pystyvät jakaa internet yhteyttä servereille. Aluksi kytkimeen laitettiin kiinni valokuitujohto, josta kulki internetyhteys. Sen jälkeen kytkimeen otettiin paikallinen yhteys, jotta saatiin web -interface toimimaan. Sen kautta pystytiin käyttämään kytkintä etäyhteyden kautta ja antaa servereille nettiyhteys.
Kytkimien jälkeen, Kaikki serverit piti lisätä MAAS -ympäristöön, jotta niitä pystytään käyttämään etäyhteyttä käyttäen. Nyt osa servereistä on MAAS -ympäristössä ja niitä pystytään käyttämään.
Jiri Lindström TTK20SD
Haluaisitko päästä operoimaan Euroopan ainoaa opiskelijakonesalia? 
Kenties räkittämään palvelimia pois lattialta?
Tai pystyttämään pilvipalveluja turvallisesti? Tai jopa ylläpitämään klusteroitua virtuaali-infraa?
Hae mukaan joukkoon! 
Lisätietoa KAMKin sivuilla ja Opintopolussa
Halusimme päivittää koulun katolla olevan kasvihuoneen ulkoisesti ja toiminnallisesti uudelle tasolle. Ryhmämme koostui viidestä täynnä intoa olevasta ensimmäisen vuoden DC-opiskelijasta ja aloitimme projektin suunnittelun miettimällä yleisesti, kuinka voisimme tehdä kasvihuoneesta hyödyllisemmän. Halusimme rakentaa kasvihuoneeseen uuden lattian, koska lattiana toimiva katon betonilaatoitus oli erittäin epätasainen. Betonilaattojen epätasaisuus aiheutti sen, että suurta osaa kasvihuoneen lattian pinta-alasta ei voinut hyödyntää ollenkaan liian suurten epätasaisuuksien takia. Betonilaatat vaikeuttivat myös huomattavasti räkkikaapin siirtelyä turvallisesti.
Koska uuden lattiatason rakentaminen aiheutti muutoksia esimerkiksi kasvihuoneen sisätilan kokonaiskorkeuteen, varmistimme että räkkikaapin yläpuolelle jää turvallinen työskentelytila ja etteivät sisätilan korkeusmuutokset aiheuta esteitä insinööriopiskelijoiden työskentelylle. Lisäksi meidän tuli varmistua siitä, että uusi lattia kestää jatkuvaa kuormitusta myös räkkikaapin ollessa täynnä. Päädyimmekin lattian rakenteen osalta käyttämään ns. terassimallia, joka mahdollistaa painon kuormituksen jakautumisen tasaisemmin koko lattian alueelle.
Lattian tukipalkkien rakenne.
Kasvihuoneessa oli alkuperäisesti 6 blade-palvelinta sekä yksi kytkin. Saimme 16 palvelinta lisättäväksi räkkikaappiin, mikä lisäsi kasvihuoneen käyttävyyttä moninkertaisesti. Räkkikaapin kalustus sujui mallikkaasti. Yritimme asentaa palvelimet mahdollisimman loogisesti. Laitoimme palvelimet numerojärjestyksessä sisälle chassikseen järjestyksen pitämisen helpottamiseksi. Johdotuksessa kiinnitimme huomiota johtojen merkkaamiseen, teimme merkkaukset niin palvelimen sekä kytkimen päähän. Saman teimme virtajohtojen kanssa. Tämänkin teimme järjestelmällisyyden avuksi, sekä helpottaaksemme huolto- sekä korjaustoimenpiteitä.
Kasvihuoneen räkkikaappi.
Palvelimilla aloimme pyörittämään Proxmox-virtualisointiympäristöä. Tähän teimme virtuaalikoneen automatisoinnin. Tämän avulla voimme avata virtuaalikoneen nettisivun välityksellä, yhdellä hiiren klikkauksella. Tämä toteutetaan skriptillä, joka ottaa yhteyden verkkosivun napista ja lähettää sen palvelimelle joka suorittaa skriptin, tehden uuden virtuaalikoneen nimeämissääntöä käyttäen. Tätä toimintaa on tarkoitus edistää, sekä julkaista koulun käyttöön.
Virtuaalisen tietokoneen luominen.
Halusimme myös tehdä kasvihuoneesta interaktiivisen 3D-mallinnuksen, jota käyttäjä voisi katsoa mistä suunnasta tahansa. Teimme tätä varten kasvihuoneelle oman nettisivun HTML- ja CSS-ohjelmointikielillä, joka toimii toistaiseksi vain DC-luokan omassa verkossa. Mallinnus tehtiin Blenderillä ja sen liittäminen nettisivuun toteutettiin THREE.js:n avulla. Koodasimme mallinnusta varten ns. itsenäisen skenen, jolle mallinnus renderöidään WebGL:n avulla. Mallinnusta pystyy kääntämään 360-astetta ja käyttäjä voi halutessaan liikuttaa kameraa lähemmäs mallinnusta. Lisäksi teimme yksinkertaisen käyttöliittymän, jossa on tietoja kasvihuoneen sisällöstä ja linkit, joiden kautta pääsee katsomaan kasvihuoneen antureita ja webkameran kuvaa.
Kasvihuoneen 3D-mallinnus.
Projekti oli kokonaisuudessaan erittäin antoisa oppimisen suhteen ja onnistuimme tehtävien jakamisessa hyvin. Kaikki ryhmäläiset saivat tehdä sopivasti kaikkea, joka mahdollisti kaikille monien uusien asioiden oppimisen projektin aikana. Kaiken tämän lisäksi, meidän ryhmähenki oli aivan loistava!
Arttu Sainio ja Jimi Kojo, TTK19SD
DC-Hackathon järjestettiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2019 kolmen päivän mittaisena viikonloppu tapahtumana. Järjestämisestä päävastuussa oli Datacener-opiskelija Johanna Väisänen ja DAIKA -hankkeen projektityöntekijänä Elisa Härkönen.
Tapahtuma oli suunnattu entisille ja nykyisille KAMK:in Datacenter -opiskelijoille. Toiveita osallistua mukaan tapahtumaan tuli insinööripuoleltakin, mutta koska tapahtuma oli ensimmäinen laatuaan, päätettiin kävijäkunta rajata pelkästään DC-puolelle.
Tapahtuman pääasiallisena tavoitteena oli saada saman katon alle uusia ja vanhoja DC-puolen opiskelijoita luokkakokous periaatteella. Lisänä haluttiin tuoda mukaan myös Hackathon osio, jossa opiskelijat pääsisivät kokeilemaan taitojaan ongelman ratkaisussa.
Supertietokoneen kuormittaminen.
Edellisenä vuonna, 2018, Kajaanin Ammattikorkeakoulu sai lahjoituksen Renforsin rannassa sijaitsevalta CSC-Tieteen tietotekniikka keskus Oy:ltä, Bull-laskentaklusterin. Tämä supertietokone sai oman paikan yhdestä kampusalueen rakennuksesta ja jonka pystyttäminen ja käynnistäminen suoritettiin opiskelijavoimin. Bullille ei ollut suoritettu käynnistämisen jälkeen vielä kattavaa testiajoa, joten sen toteutus päätettiin sisällyttää DC-Hackathon tapahtumaan haasteen muodossa.
DC-Hackathonin palkinnot.
Haasteena oli hyöty kuormittaa supertietokonetta mahdollisimman paljon ja tasaisesti annettujen rajoitteiden puitteessa. Rajoitteita olivat mm. kryptovaluutan louhinta ja hajautetut laskentaprojektit (esim. BOINC), joiden käyttäminen oli ehdottomasti kielletty.
Haastetta varten kasatut tiimit saivat 24h aikaa suorittaa annettu tehtävä. Haaste paljastettiin tiimeille vasta tapahtuman aloitustilaisuudessa, jottei alkuvalmisteluita voisi suorittaa.
Haasteen ohelle tapahtumaan suunniteltiin myös erinäistä rastitoimintaa, sillä osallistujille haluttiin tarjota muutakin tekemistä ja mahdollisuus viettää aikaa yhdessä. Rastitoiminta oli humoristisella mielellä suunniteltu ja toteutettu, johon kuului mm. makkaran syönti ilman käsiä, segway-ajelu radalla, syödä silliaamiainen sekä suorittaa liikunnallinen haasterata.
Humoristinen ja rento tapahtuma oli kävijöiden antaman palautteen mukaan onnistunut ja haluaisivat mielellään osallistua tapahtumaan uudelleenkin. Palkintojakin jaettiin haasteen voittajatiimille, sekä rastitoiminnan kaikkien rastien suorittaneelle henkilölle.
Jos haluat lisätetoja tapahtumasta, DC-Hackathonin nettisivua pääset tutkimaan täältä: https://dchackathon.fi/
