Halusimme päivittää koulun katolla olevan kasvihuoneen ulkoisesti ja toiminnallisesti uudelle tasolle. Ryhmämme koostui viidestä täynnä intoa olevasta ensimmäisen vuoden DC-opiskelijasta ja aloitimme projektin suunnittelun miettimällä yleisesti, kuinka voisimme tehdä kasvihuoneesta hyödyllisemmän. Halusimme rakentaa kasvihuoneeseen uuden lattian, koska lattiana toimiva katon betonilaatoitus oli erittäin epätasainen. Betonilaattojen epätasaisuus aiheutti sen, että suurta osaa kasvihuoneen lattian pinta-alasta ei voinut hyödyntää ollenkaan liian suurten epätasaisuuksien takia. Betonilaatat vaikeuttivat myös huomattavasti räkkikaapin siirtelyä turvallisesti.
Koska uuden lattiatason rakentaminen aiheutti muutoksia esimerkiksi kasvihuoneen sisätilan kokonaiskorkeuteen, varmistimme että räkkikaapin yläpuolelle jää turvallinen työskentelytila ja etteivät sisätilan korkeusmuutokset aiheuta esteitä insinööriopiskelijoiden työskentelylle. Lisäksi meidän tuli varmistua siitä, että uusi lattia kestää jatkuvaa kuormitusta myös räkkikaapin ollessa täynnä. Päädyimmekin lattian rakenteen osalta käyttämään ns. terassimallia, joka mahdollistaa painon kuormituksen jakautumisen tasaisemmin koko lattian alueelle.
Lattian tukipalkkien rakenne.
Kasvihuoneessa oli alkuperäisesti 6 blade-palvelinta sekä yksi kytkin. Saimme 16 palvelinta lisättäväksi räkkikaappiin, mikä lisäsi kasvihuoneen käyttävyyttä moninkertaisesti. Räkkikaapin kalustus sujui mallikkaasti. Yritimme asentaa palvelimet mahdollisimman loogisesti. Laitoimme palvelimet numerojärjestyksessä sisälle chassikseen järjestyksen pitämisen helpottamiseksi. Johdotuksessa kiinnitimme huomiota johtojen merkkaamiseen, teimme merkkaukset niin palvelimen sekä kytkimen päähän. Saman teimme virtajohtojen kanssa. Tämänkin teimme järjestelmällisyyden avuksi, sekä helpottaaksemme huolto- sekä korjaustoimenpiteitä.
Kasvihuoneen räkkikaappi.
Palvelimilla aloimme pyörittämään Proxmox-virtualisointiympäristöä. Tähän teimme virtuaalikoneen automatisoinnin. Tämän avulla voimme avata virtuaalikoneen nettisivun välityksellä, yhdellä hiiren klikkauksella. Tämä toteutetaan skriptillä, joka ottaa yhteyden verkkosivun napista ja lähettää sen palvelimelle joka suorittaa skriptin, tehden uuden virtuaalikoneen nimeämissääntöä käyttäen. Tätä toimintaa on tarkoitus edistää, sekä julkaista koulun käyttöön.
Virtuaalisen tietokoneen luominen.
Halusimme myös tehdä kasvihuoneesta interaktiivisen 3D-mallinnuksen, jota käyttäjä voisi katsoa mistä suunnasta tahansa. Teimme tätä varten kasvihuoneelle oman nettisivun HTML- ja CSS-ohjelmointikielillä, joka toimii toistaiseksi vain DC-luokan omassa verkossa. Mallinnus tehtiin Blenderillä ja sen liittäminen nettisivuun toteutettiin THREE.js:n avulla. Koodasimme mallinnusta varten ns. itsenäisen skenen, jolle mallinnus renderöidään WebGL:n avulla. Mallinnusta pystyy kääntämään 360-astetta ja käyttäjä voi halutessaan liikuttaa kameraa lähemmäs mallinnusta. Lisäksi teimme yksinkertaisen käyttöliittymän, jossa on tietoja kasvihuoneen sisällöstä ja linkit, joiden kautta pääsee katsomaan kasvihuoneen antureita ja webkameran kuvaa.
Kasvihuoneen 3D-mallinnus.
Projekti oli kokonaisuudessaan erittäin antoisa oppimisen suhteen ja onnistuimme tehtävien jakamisessa hyvin. Kaikki ryhmäläiset saivat tehdä sopivasti kaikkea, joka mahdollisti kaikille monien uusien asioiden oppimisen projektin aikana. Kaiken tämän lisäksi, meidän ryhmähenki oli aivan loistava!
Arttu Sainio ja Jimi Kojo, TTK19SD
Kytkimien jälkeen, Kaikki serverit piti lisätä MAAS -ympäristöön, jotta niitä pystytään käyttämään etäyhteyttä käyttäen. Nyt osa servereistä on MAAS -ympäristössä ja niitä pystytään käyttämään.
